S-Pankki Korkovarainhoito A

Rahaston arvo laski kuukauden aikana -1,81 prosenttia ja sen vertailuindeksi laski -1,24 prosenttia. Maaliskuussa nähtiin Euroopan pitkissä valtionlainakoroissa historiallisen suuria liikkeitä. Euroopassa päätettiin Saksan johdolla tuleville vuosille mittavista julkisista investoinneista puolustusteollisuuteen sekä infrastruktuurihankkeisiin. Nämä tulevat lisäämään merkittävästi euroalueen valtioiden budjettialijäämiä, joiden rahoittamiseen valtion tulevat laskemaan liikkeelle tuntuvasti uusia joukkovelkakirjalainoja. Saksassa päätettiin luopua velkajarrusta puolustukseen ja infraan liittyen, mikä avasi Saksan tiukan budjettikurin portit. Euroalueen valtioiden velanottotarpeet tulevat näin kasvamaan lähivuosina reilusti, mikä nosti euroalueen pitkiä valtionlainakorkoja jyrkentäen samalla korkokäyrää. Saksan 10 vuoden korko nousi maaliskuun ensimmäisen viikon aikana 50 korkopistettä 2,4 prosentista 2,9 prosenttiin. USA:ssa vastaavaa liikettä koroissa ei nähty. Yhdysvaltojen koroissa nähtiin pientä nousua maaliskuun aikana, mutta lopulla päädyttiin kuun alkua vastaavalle noin 2,4 prosentin tasolle. Myös euroalueen pitkissä koroissa nähtiin kuun loppua kohti korjausta alaspäin noin 20 korkopisteen verran. USA:n korkojen nousua piti aisoissa lisätullien uhka ja kauppasodan eskaloituminen monenkeskiseksi, hallinnon tehostamistoimet sekä yhä punaisena hehkuva geopoliittinen tilanne Ukrainan johdolla. Nämä tuovat taloudellista epävarmuutta erityisesti Yhdysvaltoihin mutta myös euroalueelle. Vaikka puolustus- ja infrainvestoinneilla tulee ehdottomasti olemaan positiivinen vaikutus Euroopan talouskasvuun, ovat negatiiviset vastavoimat merkittäviä. Markkinat yrittivät maaliskuun alussa häivyttää odotuksiaan keskuspankkien lisäkoronlaskuista, mutta eivät päässeet niistä eroon. EKP:lle odotetaan nyt loppuvuodelle 2–3 lisäkoronlaskua ja Fedille 3 laskua. Näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta myös euroalueen pitkät korot kääntyivät laskuun. Edellä mainitut teemat tulevat todennäköisesti estämään korkojen nousua myös lähitulevaisuudessa. Euroopan julkisten investointien täytyy generoida selkeästi kotimarkkinalähtöistä talouskasvua ja inflaatiopainetta, jotta teema voisi nostaa valtionlainakorkoja pidemmällä aikavälillä. Luottoriskipreemiot levenivät volatiliteetin lisääntyessä markkinoilla ja osakkeiden arvojen laskiessa. Euroalueen investment grade -preemiot levenivät 5 korkopistettä ja high yield -lainat jopa 45 korkopistettä. Luottoriskinäkökulmasta markkinat ovat silti edelleen lievästi kalliinpuoleisia, eli luottoriskipreemiot ovat pitkän aikavälin historiaansa katsoen melko kapeilla tasoilla. Eurooppalaisten yrityslainojen fundamentit ovat kuitenkin edelleen suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka velanhoitokustannukset ovat kasvaneet korkojen nousun myötä. High yield -konkurssitodennäköisyydet pysynevät maltillisena seuraavan vuoden aikana. Sijoittajakysyntä on ollut vuoden 2025 alussa voimakasta eurooppalaisissa investment grade ja high yield -yrityslainoissa. Sen sijaan yritykset ovat vuoden alussa laskeneet liikkeelle vähemmän uusia joukkolainoja kuin normaalisti. Tekninen kuva on siis hyvin positiivinen kysynnän ylittäessä tarjonnan. Maltillisen tai hitaan talouskasvun aika keskuspankin laskiessa ohjauskorkoa on perinteisesti ollut suotuisaa aikaa yrityslainasijoituksille. Vaikka preemiot ovat siis tiukoilla tasoilla, emme näe yllä olevien tekijöiden vuoksi riskiä suuremmalle preemioiden levenemiselle eurooppalaisissa yrityslainoissa. Kehittyvien markkinoiden lainat tuottivat negatiivisesti maaliskuussa hyvän tammi–helmikuun jälkeen. Hard currency -lainojen preemiot levenivät lähes 20 korkopistettä ja paikallisvaluutat heikkenivät euroa vastaan. Laskimme kehittyvien markkinoiden lainat tammikuussa ylipainosta neutraaliin, ja näemme tämän asemoinnin edelleen järkevänä geopoliittisen tilanteen hehkuessa punaisena. Rahaston tuotto jäi maaliskuussa selvästi vertailuindeksilleen.