Siirry suoraan sisältöön

Vastuullisen sijoittamisen viimeinen kierros?

Totesin joskus aikoja sitten, että sijoittaminen muuttuu toden teolla vastuulliseksi vasta sitten, kun sijoittajat ottavat käyttöön vastuullisuusasioita integroivat vertailuindeksit. Toteamuksessa pieleen meni ainakin se, että todella merkittävä muutos on jo tapahtunut, ilman indeksien apua.

Jaa:

Yhä useammat rahastot vertaavat tuottoaan nykyään vertailuindeksiin, jossa huomioidaan vastuullisuuteen liittyvät kysymykset. On paljon mahdollista, että siirtyminen vastuullisuusindekseihin vie vastuullisen sijoittamisen vihdoinkin loppusuoralle, jonka jälkeen koko aiheesta puhuminen voidaan vihdoin lopettaa sen muuttuessa normiksi. Sijoittaminen on hieman erilaista aiempaan verrattuna, koska vastuullisuus ja kestävyys ovat yritysten liiketoiminnan näkökulmasta yhä merkityksellisempiä. Näin ei ole aina historiassa suinkaan ollut.

Mutta nyt asiaan. S-Pankki on päättänyt ottaa syksyn aikana valikoituihin tuotteisiin käyttöön uusia, markkinainformaatiota tuottavan MSCI:n kehittämiä vertailuindeksejä. Poikkeuksellista näissä indekseissä on se, että niiden muodostamisessa huomioidaan Pariisin ilmastosopimus, siitä huolimatta, että niiden kehityksen on tarkoitus kuvata yleisen osakemarkkinan tuottoja.

Miksi juuri Pariisin ilmastosopimuksen huomioivat indeksit? Vastuullisuusindeksejä on monenlaisia. Usein niiden muodostaminen perustuu joko puhtaasti joidenkin toimialojen poissulkemiseen eettisine vivahteineen, tai yhtiöiden vastuullisuusluokituksiin siten, että heikon luokituksen saaneet yhtiöt jäävät pois indeksistä, tai sitten indeksi painottaa hyvän ESG-luokituksen yhtiötä. Ilmastosopimuksen mukaiset indeksit ovat kuitenkin huomattavasti kehittyneempiä ja pitävät sisällään myös dynaamisia tavoitteita ESG-ominaisuuksissa. Yhä useamman sijoittajan sijoitustoiminnan oheistavoitteena on salkun hiilijalanjäljen pienentäminen ja luonnollisesti nämä indeksit ovat tässä suhteessa erinomaisia.

MSCI:n kehittämät Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset indeksit pitävät sisällään huomattavan määrän ”älykkyyttä”, jotta ne täyttävät Pariisin sopimuksen kriteerit. Indeksien muodostamiseen on esimerkiksi rakennettu sisään vuosittainen kymmenen prosentin päästövähennys, 50 prosenttia vastaavaa normaalia MSCI-indeksiä pienempi CO2-intensiteetti huomioiden myös scope 3 -päästöt1, merkittävästi pienempi riski sään ääri-ilmiöille altistumisessa kuin MSCI:n normaaleilla indekseillä ja vähintään kymmenen prosenttia korkeampi arvio yhtiöiden kyvykkyydessä siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan, niin ikään ’normaaliin’ indeksiin nähden. Lisäksi painotetaan yhtiöitä, jotka ovat asettaneet päästövähennystavoitteita ja yhtiöitä, joiden liiketoiminta tuottaa ratkaisuja ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin.

Mitä merkitystä indeksillä on sijoittamisessa? Vertailuindekseistä puhutaan joskus hieman negatiivissävytteisesti, eikö sijoittajan tulisi valita vapaasti mitä tahansa osakkeita salkkuun, sellaisia, jotka tuottavat parhaiten? Tietysti näin, mutta indeksillä on kuitenkin tärkeä rooli sen viestimisessä ja määrittelemisessä, minkä tyyppinen riskiprofiili salkussa on ja tulee olemaan, miten ja mihin nähden sijoitustoiminnan aktiivisuutta ja menestystä mitataan. On hyvä huomata, että vertailuindeksin olemassaolo ei tarkoita esimerkiksi kaappi-indeksointia. Valittu vertailuindeksi vaikuttaa kuitenkin sijoitusten allokaatioon ja siihen millaisia yhtiöitä salkkuun hankitaan. Toki monessa tapauksessa myös vertailuindeksin ulkopuoliset sijoitukset voivat olla mahdollisia, erityisesti niissä yhtiöissä, joita ei markkina-arvonsa vuoksi sisällytetä vertailuindeksiin, mutta ovat muuten sijoituspolitiikan mukaisia. Vertailuindeksit puolestaan heijastelevat sijoituspolitiikkaa.

Vertailuindeksillä on tärkeä rooli sijoitustoiminnassa ja ennen ja jälkeen sijoituksen. Tämän vuoksi käytetyillä indekseillä on merkittävä vaikutus pääomien allokointiin. Onhan indeksin valinta jo itsessään allokaatiopäätös.

Kello soi viimeisen kierroksen merkiksi.

 

1 Epäsuorat, myytyjen tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt

Materiaalin laatija:

  •  FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitusrahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”Materiaalin laatija”)

  • Yhteystiedot: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, Asiakaspalvelu 09-61346250, www.s-pankki.fi

  • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahasto-lain mukainen toimilupa.

  • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).


Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski, ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaa-lin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitus-toiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden /markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tämä katsaus on tarkoitettu ainoastaan nimetyn vastaanottajan käyttöön, eikä vastaanottajalla ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman Materiaalin laatijan suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat Materiaalin laatijalle ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysval-tain laissa asetettuja rajoituksia. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

Materiaalin laatijan edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.