USA:n presidentinvaalit fokuksessa

Vaisumpi lokakuu

Vaikka vuosi on ollut erinomainen riskillisille omaisuuslajeille, monella osakemarkkinalla nähtiin vaisua kehitystä lokakuussa. Talousluvut eivät itsessään antaneet aihetta heikkoudelle, vaan sijoittajat keskittyivät arvioimaan USA:n presidentinvaalien lopputuloksen aiheuttamaa talouspolitiikkaa. USA:ssa talousluvut jatkoivat hyvää kehitystään ja talouden yllätysindeksi, joka mittaa talousluvun toteumaa odotukseen, on selvästi positiivinen. Kolmannen neljänneksen BKT-kasvu USA:ssa nousi 2,8 %:a kulutuksen tukemana, eikä hintapaineetkaan häirinneet sijoittajia. Kuukauden lopulla julkistettu Yhdysvaltain keskuspankki Fedin läheisesti seuraama PCE-hintaindeksi nousi 2,1 %:a syyskuussa, joka on jo hyvin lähellä Fedin asettamaa kahden prosentin rajaa.

Euroopassa julkistetut talousluvut eivät osoittaneet aivan vastaavaa positiivista kehitystä. Kolmannen neljänneksen BKT-kasvu jäi 0,9 %:iin, mutta toisaalta kuluttajahintainflaatio on selkeässä laskusuunnassa 2,0 %:ssa. Lokakuun alustava inflaatiolukema nousi hivenen odotuksia enemmän, mutta suurin selittävä tekijä tähän on pohjavaikutus, joka johtuu viime vuoden viimeisen neljänneksen energiahintojen laskusta. Vahvan talouskehityksen luomia vastaavia haasteita kuin USA:ssa ei Euroopassa ole nähtävissä, vaan keskuspankki voi halutessaan jatkaa ohjauskorkojensa laskua. Tällä hetkellä Euroopassa hinnoitellaan ohjauskorkojen laskevan 1,75 %:iin vuoden 2025 lopulla. Seuraava Euroopan keskuspankkikokous on joulukuun 12. päivä.

Euroopan ja USA:n ohjauskorkojen kehityspolut ovat viime viikkoina ajautuneet erilleen. Koska USA:n talousdata pääosin on ollut odotuksia vahvempaa, se on johtanut maltillisempaan ohjauskorkojen laskuodotukseen. Tällä hetkellä odotetaan USA:n ohjauskoron jäävän 3,5 %:iin vuoden 2025 lopulla. Vielä syyskuussa odotettiin, että korkopohja olisi alle 3 %:ssa. Vahvan talousdatan lisäksi Trumpin voiton todennäköisyyden kasvu selittää korkeampia korkoja. Trumpin talouspolitiikan arvioidaan monessa tapauksessa olevan inflaatiota nostavaa. USA:n 10-vuotinen korko on syyskuun pohjista noussut 65 korkopisteellä.

Tulevaisuutta luotaava alustava ostopäällikköindeksi lokakuulta nousi kuukauden aikana Euroopassa muutaman yksikön. Teollisuuskomponentti on historiallisestikin katsottuna matalalla tasolla 45.9:ssä, mutta lukema ylitti odotukset ja edellisen kuukauden lukeman. Indeksi, joka on alle 50 tarkoittaa hidastuvaa talouden aktiviteettia ja toisaalta jos lukema ylittää 50-rajapyykin se kertoo piristyvästä talouden aktiviteetista. Palvelupuolella lukemaksi muodostui 51.2, joka osoittaa palvelupuolen yhä toimivan. USA:ssa ostopäällikköindeksi jäi myös jälkeen 50:n tasosta teollisuuden puolella, mutta palvelukomponentti nousi 55.3:een.

Alla olevasta kuvaajasta käy ilmi Citin talousyllätysindeksi, joka mittaa julkistettavien talouslukujen toteumaa verrattuna odotukseen. USA:ssa indeksi on positiivinen, eli talousdata on odotuksia vahvempaa. Euroalueella ja Kiinassa suunta on oikea. Talousdata yllättää positiivisesti, mutta ei vielä siten, että olisi enemmän positiivisia kuin negatiivisia talousyllätyksiä.

Globaalin talouskasvun odotetaan olevan vakaata

Lokakuussa Kansainvälinen valuuttarahasto, eli IMF, julkisti omat globaalit talouskasvunennusteensa. Globaalin talouskasvun ennustetaan olevan 3,2 %:a sekä vuonna 2024 että vuonna 2025, joka on hyvä saavutus, kun huomioidaan 2000-luvun trendikasvun olleen 3,3 %:a. Merkittävä positiivinen vaikutus globaalille talouskasvulle muodostuu USA:n kasvusta, jonka alkuvuoden heikommista ennusteista huolimatta odotetaan kasvavan 2,8 %:a 2024. Selvästi pienemmät, mutta kuitenkin positiiviset vaikutukset tulevat Japanista, Euroopasta ja Iso-Britanniasta. Myös Kiinan ja etenkin Intian vaikutus on merkittävä.

USA:n vaalijärjestelmä

Marraskuun 5. päivä järjestetään USA:n 60. presidentinvaalit. Ehdokkaiden, demokraattien Kamala Harrisin ja republikaanien Donald Trumpin, välinen erotus on kyselytutkimuksissa hyvin pieni, joten lopputulos on viimeiseen saakka hyvin epäselvä. Yhtenä uhkana onkin esitetty, että vaalituloksen selvittäminen tulee viemään aikaa, jos ääniä joudutaan uudelleenlaskemaan. USA:n vaalijärjestelmä mahdollistaa kuitenkin sen, että eniten maanlaajuisesti ääniä saanut ehdokas ei voitakaan vaaleja, koska voittaja määräytyy osavaltioiden valitsijamiesten äänten perusteella.

Valitsijamiesten äänet määräytyvät osavaltion asukasluvun mukaan ja voittaakseen ehdokas tarvitsee 270 ääntä 538 mahdollisesta äänestä. Osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet, pois lukien Mainessa ja Nebraskassa, joissa äänet saattavat jakautua useammalle ehdokkaalle. Kampanjointi keskittyy kuitenkin usein vaa’ankieliosavaltioihin, joissa ehdokkaiden kannatus on hyvin tasaista. Vaa’ankielivaltioita ovat Georgia, Arizona, Wisconsin, Michigan, Nevada, Pohjois-Carolina ja Pennsylvania. Lokakuun lopulla ehdokkaat näyttävät olevan tilastollisesti tasoissa myös vaa’ankielivaltioissa.

Vaaleissa äänestetään myös USA:n kaksikamarisen parlamentin eli kongressin edustajista, eli ylähuone senaatin ja alahuone edustajainhuoneen ehdokkaista. Tässä yhteydessä 34 senaattoria sadasta on vaihtovuorossa. Joka osavaltiolla on kaksi senaattoria, jotka kukin istuvat kuuden vuoden jakson ja kahden vuoden välein kolmannes senaattoreista vaihtuvat. Ennen vaaleja senaatissa on ollut demokraattienemmistö. Jotta republikaanit voittaisivat enemmistön, he tarvitsisivat yhden lisäpaikan, jos presidentti on republikaani, muuten kaksi lisäpaikkaa. Edustajainhuoneessa ehdokkaat edustavat tiettyä vaalipiiriä tietyssä osavaltiossa. Edustajainhuoneessa istuu 435 edustajaa, jotka kaikki vaihtuvat kahden vuoden välein. Ennen vaaleja edustajainhuone on ollut republikaanienemmistössä ja jotta demokraatit voisivat voittaa, he tarvitsisivat kuusi lisäpaikkaa. Kaikki erilaiset valtayhdistelmät ovat edelleen mahdollisia.

Vaalituloksen vaikutus sijoitusmarkkinoihin

Jos republikaanit voittavat presidentinvaaleissa ja saavat kongressin enemmistön, se voisi suurella todennäköisyydellä merkitä kiihtyvää talouskasvua, mutta myös budjettialijäämän kasvua, korkeampia korkoja ja vahvempaa dollaria. Presidenttiehdokas Trump on vaalipuheissaan keskittynyt tuontitavaroiden tariffeihin, tiukempiin maahanmuuttorajoituksiin, 2017 tulokevennyksen jatkamiseen, yritysveron keventämiseen ja kevyempään sääntelyyn. Enemmistö kongressissa voisi suurella todennäköisyydellä merkitä vaalilupausten ainakin osittaista toteutumista.

Tullit kiinalaisten tuontitavaroiden osalta voisivat joidenkin arvioiden mukaan nousta 60 %:iin ja 10 %:iin muun maailman osalta. Tariffit voisivat kuitenkin astua voimaan vasta asteittain vuoden 2025 lopulla tai 2026 alulla. Kun kauppasotaan edellisen presidenttikauden aikana ryhdyttiin, negatiivisista vaikutuksista kärsivät yritykset matalampien voittomarginaalien muodossa. Tällä kertaa tariffit ovat määrällisesti niin paljon korkeammat, että vaikutuksen kokee myös amerikkalainen kuluttaja korkeampien hintojen ja siten pienemmän kulutuksen muodossa. Viime kädessä kiinalaiset yritykset kuitenkin kärsisivät matalammasta kulutuksesta.

Mahdollinen yritysveron lasku 15 %:iin voisi kuitenkin olla vastavoima, samoin sääntelyn purkaminen. Yritysten tilannetta voisi haastaa myös työvoiman saatavuus, mikäli Trumpin ehdotus laittomien maahanmuuttajien karkottamisesta ja muutoinkin tiukemmista maahanmuuttorajoituksista toteutuisi.

Mikäli Harris voittaa vaalit, on kuitenkin epätodennäköisempää, että demokraatit saisivat enemmistön kongressissa, mikä vaikeuttaisi vaalilupausten toteuttamista. Harrisin vaaliteemoja ovat olleet yritysveron kiristäminen, erilaisten sosiaalietuuksien parantaminen, tuloverokevennyksen jatkaminen alle 400 000 dollaria vuodessa tienaaville kotitalouksille ja hintasääntelyn lisääminen. Nämä voisivat tarkoittaa talouskasvun hienoista hidastumista, talouden tila jatkuisi lähempänä nykytilannetta. Molempien kandidaattien kohdalla budjettialijäämä kasvaisi, mikäli he pääsisivät toteuttamaan vaalilupauksiaan.

Ylipainotamme osakkeita

Lokakuussa päätimme laskea osakepainoa hieman, mutta ylipainotamme yhä maltillisesti osakkeita. Halusimme laskea riskejä salkuissa hyvin menneen kesän ja alkusyksyn jälkeen. Syksyn on monesti vaihtelurikasta aikaa osakemarkkinoilla ja etenkin vaalivuosina on yleensä nähty paljon heiluntaa. Vaalivuosien arvonvaihtelut ovat historiallisesti olleet muita vuosia korkeampia ja usein tuotot myös matalampia. Tosin vaalivuodet ovat usein osuneet yhteen muiden suurten markkinatapahtumien kanssa.

Erinomaisen tuottovuoden jälkeen haluamme katsastaa vaalituloksen, sekä sen mahdolliset seuraukset. Vaikutukset talouteen eri taloudellisten alueiden välillä voivat erota merkittävästi. Eroja syntyy varmuudella myös tyylien ja toimialojen välillä, sekä korko-omaisuuslajien välillä. Hieman pidemmällä aikavälillä näemme markkinaolosuhteiden muuttuvan parempaan suuntaan vahvan kasvun, kevyemmän keskuspankkien korkopolitiikan ja vahvana pysyneen kuluttajan tukemana.

Osakepuolella myymme pois kehittyvien markkinoiden ylipainon. Kiinan vahva elvytys antaa mahdollisuuden positiiviseen yllätykseen, mutta näemme mielellämme lisää toimia ja lisäksi veroelvytystä, joka tukisi Kiinan osakemarkkinaa yhä vahvemmin. Pysyväiskomitean kokouksen anti marraskuun alkupuolella tulee olemaan mielenkiintoista seurata. USA:n vaalit voivat kuitenkin joissain tapauksissa heikentää talouskasvun edellytyksiä, mahdollisten tariffien, korkeampien korkojen tai vahvemman valuutan muodossa. Samanaikaisesti poistamme myös Japanin alipainon. Japanin keskuspankilla ei tunnu olevan kiirettä nostaa ohjauskorkojaan. Muutoksia korkopolitiikkaan saadaan kuitenkin mahdollisesti lokakuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen.

Osakepuolella nostamme uutena näkemyksenä Suomen ylipainoon. Suomi alueena on erittäin herkkä ohjauskoron vaikutukselle ja odottaessamme selvää lasku-uraa, näemme sen hyödyntävän Suomen taloutta. Matalammista koroista hyötyvät niin asuntovelalliset, kuin kuluttajat ja yrityksetkin. Vahvan negatiivisuuden, joka on vallallaan Suomen taloudessa, uskotaan helpottavan, kun katseet kääntyvät vuoteen 2025.

Olemme myös laskeneet Euroopan alipainoon. Vientivetoisen alueena se kärsii heikosta maailmantalouden kaupasta, joka uhkaa entisestään heikentyä mahdollisten tariffien astuttua voimaan. Eteenpäin katsovat indikaattorit ovat alueella hyvin heikoilla tasoilla ja tulosennusteita korjataan alaspäin vuodelle 2025. Suurin uhka on mielestämme alueen rakenteelliset haasteet, joihin ei ole muiden huolten ohella pystytty vaikuttamaan viime vuosina.

Koroissa luottoriskiset yrityslainat sekä kehittyvien markkinoiden lainat ylipainossa

Korkopuolen allokaatioon ei tehty muutoksia kuukauden aikana. Juoksevan tuoton kerääminen on edelleen kantava perusteema korkoallokaatiossa. Nykyisessä ympäristössä houkuttelevaa juoksevaa tuottoa tarjoavat eurooppalaiset luottoriskilliset yrityslainat sekä kehittyvien markkinoiden valtionlainat.  Vallitsevassa talous- ja korkoympäristössä odotamme juoksevan tuoton olevan merkittävin komponentti sijoittajan kokonaistuotoissa seuraavan 6–12 kuukauden aikana. Alla oleva korkotaso, eli Saksan ja USA:n pitkien korkojen nousupaine ylöspäin, on rajattu keskuspankkien aloitettua korkolaskut. Maltillisen tai hitaan talouskasvun aika keskuspankkien laskiessa ohjauskorkojaan on perinteisesti ollut suotuisaa aikaa yrityslainasijoituksille. Samalla sijoittajien kysyntä tukee yrityslainamarkkinoita – vaikka luottoriskipreemiot ovat jo tiukoilla tasoilla, emme näe riskejä preemioiden suuremmalle levenemiselle.

Korkoriski on salkuissa tällä hetkellä lievästi ylipainossa, vaikka olemmekin pitkän korkoduraation euroalueen valtionlainoissa alipainossa. Tämä johtuu pääasiassa rahamarkkinasijoitusten voimakkaasta alipainotuksesta Investment Grade sekä kehittyvien markkinoiden lainoja vastaan. Odotamme korkokäyrien jyrkkenevän keskuspankkien koronlaskujen edetessä mutta talouskuvan pysyessä kohtuullisen suotuisana – inflaatiopaineet eivät häviä, vaikka päästäänkin lähemmäksi keskuspankkien tavoitetasoja. Korkokäyrien muodot tulevat siis normalisoitumaan ja aikapreemio tulee palaamaan pitkien korkojen hinnoitteluun. Toisin sanoen lyhyen maturiteetin valtionlainakorot laskevat enemmän kuin pitkän maturiteetin valtionlainakorot. Pitkän maturiteetin (10 vuotta) Saksan ja USA:n valtionlainakorot eivät välttämättä edes laske. Tähän näkemykseen sopii hyvin lyhyen korkoduraation High Yield -lainojen ylipainottaminen euroalueen valtionlainoja vastaan.

Pitkän korkoriskin kehittyvien markkinoiden valtionlainat, jotka ovat herkkiä USA:n valtionlainakorkojen liikkeisiin, ovat ylipainossa euroalueen yrityslainojen lisäksi. Ylipainotus ei perustu näkemykseen pitkien USA:n valtionlainakorkojen laskusta – sen sijaan näemme kehittyvien maiden luottoriskipreemioiden ja länsimaita korkeampien paikallisten korkotasojen tarjoavan houkuttelevaa juoksevaa tuottoa korkosijoitusuniversumissa. Tätä näkemystä tukee muun muassa kehittyvien maiden länsimaita paremmalla tasolla olevat velkaisuusluvut, budjettitasapainot sekä kasvuluvut. Lisäksi inflaatiohaaste näyttelee pienempää roolia kuin länsimaissa. Toisaalta poliittista riskiä kehittyvissä maissa riittää jo ihan omasta takaa, mutta lisämausteen loppuvuodelle tuovat tietysti USA:n vaalit. Kehittyvien maiden valuutat ovat alkuvuodesta heikentyneet voimakkaasti, mikä on syönyt paikallisvaluuttamääräisten sijoitusten tuottoja. Uskomme tämän kehityksen tasoittuvan ja kääntyvän loppuvuotta kohti muun muassa Fedin koronlaskujen alkamisen myötä. Yleisesti historiassa Fedin koronlaskuperiodit ovat olleet suosiollista aikaa kehittyvien markkinoiden korkosijoituksille.