Ukrainan sota: 5 kysymystä ja vastausta sijoittajalle

1. Ennen sodan alkamista

Viime vuoden lopulla Venäjän asevoimien joukkojen keskittämisestä alkanut Venäjän-Ukrainan-kriisi kärjistyi uuteen vaiheeseen Venäjän julistettua sodan ja hyökättyä Ukrainan alueelle. Varsinkaan Donbassin itsenäisiksi julistautuneiden kansantasavaltojen tunnustamisen ja niihin tapahtuneiden joukkojen siirron jälkeen Venäjän hyökkäys ei ollut enää vain etäinen mahdollisuus.

Varautumisen nimissä myimme rahastoistamme pois käytännöllisesti katsoen kaikki Venäjä-sijoitukset ennen 24. helmikuuta tapahtunutta hyökkäystä. Sittemmin Venäjän sotatoimet eivät ole menneet suunnitelmien mukaan ja toistaiseksi esimerkiksi Kiovan saaminen hyökkääjän hallintaan ei ole onnistunut Ukrainan päättäväisen puolustautumisen vuoksi.

2. Miten rahoitusmarkkinat ovat reagoineet?

Venäjän osakemarkkinat jouduttiin sulkemaan pian hyökkäyksen jälkeen ja paikallinen pörssi on ollut siitä lähtien suljettu. Osalla venäläisistä yhtiöistä käydään kauppaa Lontoossa. Näiden osakkeiden hinnat ovat lähestyneet nollaa. Suurella määrällä sijoittajia on käsissään venäläisiä arvopapereita, koska myyntimahdollisuutta ei toistaiseksi ole ollut. Länsimaissa yhtiöt, joiden liikevaihdosta, tuotannosta tai hankinnasta merkittävä osa tulee Venäjältä, ovat joutuneet sijoittajien epäsuosioon luonnollisista syistä. Myös maatasolla Venäjän läheisyyteen on reagoitu negatiivisesti ja Helsingin pörssi onkin tästä valitettavan hyvä esimerkki. Eurooppa on toisaalta kärsinyt yhä kohoavasta energian hinnasta ja Venäjän hallussa olevan ”energia-aseen” uhasta.

Kun sota on jatkunut tätä kirjoitettaessa kolmisen viikkoa, olemme myös nähneet ensimmäisiä voimakkaitakin nousuralleja pienienkin toivonkipinöiden ilmaantuessa taivaalle. Kehityskulku on siten ollut melko normaali rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta. Alkujärkytystä on seurannut osittainen tasaantuminen ja sen jälkeen toivonpilkahdukset saavat aikaan nousupäiviä pörsseissä.

3. Mitä vaikutuksia näemme sijoituskohteille tulevaisuudessa?

Sodan kehityskulkua on tässä vaiheessa yhä vaikea ennustaa. Sen tiedämme, että Venäjä ei saanut hakemaansa nopeaa ratkaisua. Oikeastaan kaikki lopputulemat, myös merkittävästi pitkittynyt konflikti, ovat yhä mahdollisia. Venäjän sulkeutuminen kahdessa viikossa jopa Neuvostoliiton aikaa tiukempaan totalitarismiin kansallistamisineen aiheuttaa tietenkin pysyviä muutoksia erityisesti Euroopan, mutta myös koko maailman talousvirtoihin muun muassa pakotteista johtuen.

Venäjän suurin suora taloudellinen vaikutus Eurooppaan tulee raaka-aineiden, varsinkin maakaasun ja öljyn hinnan, kautta. Eurooppa on tänä talvena kärsinyt jo valmiiksi matalista energiavarannoista ja korkeasta sähkön hinnasta. Lähikuukausien kaasun saatavuus todennäköisesti heikkenee, mikä nostaa paitsi teollisuuden, myös kuluttajien kustannuksia ja heikentää samalla lyhyellä aikavälillä talouskasvunäkymiä. Tämä riippuu tietenkin paitsi Venäjän poliittisista valinnoista vähentää kaasun myyntiä Eurooppaan, Euroopan ja muun maailman halukkuudesta ostaa Venäläistä Energiaa. Nopeassa ajassa onkin saatu aikaiseksi merkittävät pakotteet paitsi Venäjää, myös useita venäläisiä yksityishenkilöitä kohtaan.

Uskomme osakemarkkinoiden heilunnan lähiviikkoina jatkuvan, kun tilanteen analysointi ja sijoitusten uudelleenasemointi sekä sodan kulku kohti rauhaa tai muuten vakiintunutta tilannetta vaikuttaa osakkeiden ja joukkolainojen hintoihin.

4. Mitä hoitamissamme sijoitussalkuissa on tehty viime aikoina?

Käynnistimme viime vuoden aikana sijoitusnäkemyksessämme asteittaisen siirtymisen varovaisempaan suuntaan. Purimme salkkujemme osakeylipainot viime kesänä ja syksyn alkaessa siirryimme salkuissa osakealipainoon. Muutokseen vaikuttivat erityisesti arviomme maailmantalouden kasvuvauhdin käänteestä erittäin vahvan kasvuvaiheen jälkeen kohti selkeästi hitaampaa kasvua. Lisäksi pidimme riskinä sitä, että vallitsevat talouden inflaatiopaineet eivät ole vain väliaikaisia, vaan tulevat lopulta pakottamaan keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa markkinoiden odotuksia nopeammin, minkä uskottiin muodostavan heikon ympäristön riskinottamiselle salkuissa. Nämä odotukset ovat realisoituneet, mikä on selittänyt heikkoa sijoitusmarkkinoiden kehitystä vuoden alussa jo ennen Ukrainan tilanteen eskaloitumista.

Olemme seuranneet geopoliittista tilannetta ja riskejä tiiviisti, mutta Venäjän laajamittainen invaasio Ukrainaan nähtiin kuitenkin melko epätodennäköisenä skenaariona. Riski tilanteen pahenemisesta vaikutti myös osakkeiden alipainonäkemykseemme. Valitettavasti tämä riski realisoitui markkinoilla. Varovainen sijoitusallokaatiomme kuitenkin suojaa salkkujamme pahimmilta takaiskuilta ja salkkumme pärjäsivät erityisesti kriisin alkuaikoina selvästi muuta markkinaa paremmin. Osakepainon laskettua entisestään markkinan laskun mukana, teimme myös ensimmäiset osakkeiden ostot, vaikka olemme toistaiseksi pysyneet yhä alipainossa osakkeissa. Maatasolla olemme siirtäneet hieman Suomi-sijoituksista Yhdysvaltoihin. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja olemme jatkossakin valmiita reagoimaan tilanteeseen sijoitusprosessimme mukaisesti.

5. Mitä sijoittajan tulisi tehdä?

Tilanteen nopea ja shokeeraava kehittyminen näyttäytyi meille suomalaisille erityisen dramaattisessa valossa. Samalla on hyvä muistaa, että historiassa on runsaasti esimerkkejä, joissa sijoittajat reagoivat nopeasti ja voimakkaasti myymällä omistuksia sodan syttyessä, mutta osakemarkkinat toipuvat usein alkushokin jälkeen. Vastaavasta kehityksestä on jälleen viitteitä.

Omaan riskinottokykyyn sopeutettu, ajallisesti ja maantieteellisesti hajautettu salkku on paras vaihtoehto sijoittajalle, jolla on yhtään pidempi sijoitushorisontti.

(Tekstiä päivitetty 16.3.2022)