Tammipakkaset iskivät osakkeisiin
S-Pankki Näkemys on kuukausittainen päivitys maailman sijoitusmarkkinoiden tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä. Näkemyksessä kerrotaan, millä markkinoilla on parhaat tuottonäkymät ja miten eri markkinoita S-Pankin rahastoissa ja salkuissa painotetaan.
Vuoden alku on ollut vaikea sijoitusmarkkinoilla, eikä pysyvää helpotusta ole näkyvissä rahapolitiikan kiristyessä samalla, kun talouskasvu hidastuu. Viime vuoden kaltaisia osakemyötätuulia ei ole luvassa, vaan edessä on ailahtelevainen vuosi. Riskit ovat kevätmarkkinoilla alaspäin, joten laskimme osakkeet alipainoon salkuissamme.
Osakkeiden erittäin vahva, jo lähes kaksi vuotta koronaromahduksen jälkeen kestänyt nousuputki koki ensimmäisiä isompia takaiskuja tammikuussa. Toiveet ”tammirallista” vaihtuivat nopeasti osakkeiden korjausliikkeeksi, kun merkittävimmät pörssit kautta maailman valuivat pahimmallaan yli kymmenen prosentin laskuun. Erityisesti alamäessä olivat viime vuosien voittajat eli Yhdysvaltain osakemarkkinat, kasvuyhtiöt ja nousumarkkinoiden kovimmasta huumasta nauttineet hypeosakkeet. Kuukauden lopulla osa takapakista saatiin peruttua, kun sijoittajat kiiruhtivat jälleen tankkaamaan laskijayhtiöitä.
Salkkujemme maltillinen asemointi ja esimerkiksi kehittyvien osakemarkkinoiden suosiminen toimivat hyvin tammikuussa, joten vältimme isoimpia takaiskuja. Laskimme osakkeet pienen nousupompun jälkeen helmikuuhun lähtiessä salkuissamme alipainoon ja nostimme korot rahamarkkinoita suosien ylipainoon. Odotamme markkinoiden pysyvän ailahtelevina, mutta kevään osakeriskit ovat selvästi alaviistoon. Sijoittajat eivät ole vielä varautuneet täysimittaisesti uuteen ympäristöön, vaan pettymyksiä on vielä luvassa inflaation ja nousevien korkojen vaikutusten selvitessä. Pitkän tauon jälkeen sijoittaminen ei olekaan pelkkää nousujuhlaa, vaan tänä vuonna sijoittaja joutuu tyytymään selvästi viime vuosia pienempiin tuottoihin, vaikka pahimmat alamäet vältettäisiinkin.
Keskuspankkidilemma
Tammikuu oli kuvaava tämän vuoden pörssinäkymille. Talouden ja markkinoiden tunnelma on muuttunut aiempaa ailahtelevammaksi, mikä nostaa pilviä osakemarkkinoiden ylle. Samaan aikaan kuitenkin sijoittajat janoavat yhä tuottoja, mikä käynnistää ajoittain nopeita kurssiralleja. Lopputulemana saadaan vaisut osaketuotot, mutta reipas heilunta. Keskuspankkien tasapainoilun onnistuminen määrää lopulta markkinoiden suunnan tänä vuonna.
Vuoden alun heikkojen tunnelmien takana ovat inflaatiohuolet, jotka nousivat pintaan jo viime vuonna, mutta eivät vielä silloin onnistuneet säikyttämään sijoittajia. Korona-ajan vahva talouskasvu yhdistettynä keskuspankkien massiiviseen elvytykseen on saanut tavaroiden hinnat nousemaan ympäri maailman. Yritysten tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kiihtyneeseen kysyntään, mikä on aiheuttanut pullonkauloja ja ajanut hinnat selvään ylämäkeen. Vielä viime vuonna kuulutettiin laajasti, että hinnannousut ovat ohimenevä ilmiö, mutta vähitellen on myönnetty, myös keskuspankkien taholta, että inflaatio-ongelma on todellinen.
Keskuspankit joutuvat nyt korjaamaan aiempia virheitään. Viime vuonna talous eteni erittäin kovaa vauhtia, mutta silti politiikka pidettiin ”varmuuden vuoksi” superlöysänä, vaikka inflaatio alkoi jo nostaa päätään. Nyt joudutaan sitten kiristämään voimakkaammin, jotta inflaatiopeikko saadaan kuriin.
Paljonko on liian paljon?
Keskuspankeille tilanne on ongelmallinen, sillä heillä on ”suo siellä, vetelä täällä”. Inflaation ja ohjauskorkojen ero on kasvanut jo historiallisen suureksi ja sitä on korjattava. Inflaatiota hillitäkseen keskuspankkien on kiristettävä ultralöysää rahapolitiikkaa, eli lopetettavat lainojen tukiosto-ohjelmat ja nostettava ohjauskorkoa. Tämä kuitenkin hyydyttää talouskasvua, ja riskinä on, että kasvu hidastuu liikaakin. Velkavetoinen talouskasvu on erittäin herkkä koron nousulle. Toisaalta, jos keskuspankki kiristää liian vähän talouskasvua varmistaakseen, voi inflaatio lähteä laukalle, mikä aiheuttaisi vielä suurempia ongelmia pitkällä aikavälillä.
Tänä vuonna on edessä kireämpää rahapolitiikkaa. Nyt sijoittajat arvioivat, kuinka paljon. Tammikuussa odotukset maltillisesta kiristystahdista kiihtyivät kohti kiireen vilkkaa etenemistä, mikä luo uhkakuvia talouden ylle. Rahahanojen sulkeminen vaikuttaa osakkeisiin sekä talouskasvun hidastamisen että markkinalikviditeetin vähenemisen kautta.
Nopeita liikkeitä nähty ja lisää luvassa
Markkinoilla on tänä vuonna mielenkiintoinen cocktail hyvää mutta hidastuvaa talouskasvua, korkeita arvostuksia ja nousevia korkoja. Ei ihme, jos sijoittajat ovat ihmeissään. Vaikka huonot uutiset vievätkin suurimmat otsikot, kannattaa muistaa, että ne eivät ole koko totuus. Kohtuullinenkin talouden kehitys riittää tukemaan osakkeita matalien korkojen ympäristössä, mutta isoihin virheisiin ei ole varaa. Lisäksi täytyy huomata, että moniin huoliin on markkinoilla jo varauduttu. Sijoittajien mielialojen synkentyessä pienetkin hyvät uutiset voivat saada aikaan nopeita, isoja heilahduksia ylöspäin. Tasapainoilu markkinanäkymien ympärillä tulee olemaan haastavaa, joten kannattaa varautua reippaisiin liikkeisiin ja tunnelmien muutoksiin.
Korkosijoittajalle kiristyvä rahapolitiikka on hankalaa aikaa. Inflaation kiihtyminen ja keskuspankkien koronnostot luovat korkojen nousupaineita. Toisaalta pitkät korot peilaavat herkästi talouden pitkän ajan näkymiä. Jos markkinat huolestuvat keskuspankkien liiallisista kiristystoimista, kääntyvät pitkät korot laskuun, vaikka rahapolitiikan kiristyminen jatkuisikin. Tämä olisi markkinoille huolestuttava merkki. Toistaiseksi pitkät korot ovat nousu-uralla, joten valtionlainat ovat salkuissamme alipainossa, mutta niiden liikkeitä tulee seurata tarkkaavaisesti.
Kehittyvät maat edellä taloussuhdanteessa
Osakemarkkinoiden sisällä suosimme kehittyviä maita ja Suomea. Viime vuonna kehittyvät maat kärsivät siitä, että niissä rahapolitiikkaa tiukennettiin, kun länsimaissa vielä setelipainot pyörivät täysillä. Nyt niiden tilanne on kuitenkin parempi, kun taloudessa on jälleen myös joustovaraa eikä niinkään kielteisiä yllätyksiä. Suomi puolestaan hyötyy kehittyvien maiden kasvusta. Yritykset ovat hyvässä kunnossa ja osingot runsaita, mikä auttaa kotimaan markkinoita heikon syksyn jälkeen. Siksi Helsingin osakkeiden näkymät ovat paremmat kuin muun Euroopan.
Kovimmat osakemarkkinat liikkeet nähdään Amerikassa, jossa sijoittajien tunnelmat ja massiiviset rahavirrat ovat pomppineet edestakaisin. Arvostus on laskenut tammikuun alamäessä, mutta arvostusero muihin alueisiin on yhä suuri, joten USA on alipainossa salkuissamme.
Tärkeää tietoa
Tämä on mainos. Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi. Tutustu huolellisesti rahaston hinnastoon, rahasto- ja avaintietoesitteeseen sekä rahaston ehtoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin tai muihin vastaavanlaisten rajoitusten alaisiin maihin. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa tai muissa vastaavanlaisten rajoitusten alaisissa maissa tai levittäminen näiden maiden kansalaisille saatetaan katsoa rikkomukseksi näissä maissa voimassa olevia lakeja vastaan.