Siirry suoraan sisältöön

Sijoita hyviin tekoihin – vaikuttavuussijoittaminen auttaa ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia

Pitkäaikaistyöttömyys, lastensuojelun kustannukset, ympäristökysymykset. Yksi keino selättää isoja yhteiskunnallisia ongelmia on vaikuttavuussijoittaminen, jossa ongelmia ratkotaan yksityisellä rahalla. Sijoittamisen muoto on Suomessa melko uusi.

Jaa:
Artikkeli on ilmestynyt alun perin Yhteishyvässä 1/2021.

 

Vaikka Suomi selviäisi nopeasti koronakriisistä ja saisi talouden ripeään kasvuun, meille jää silti ratkottavaksi joukko isoja ongelmia, kuten eriarvoistuminen, pitkäaikaistyöttömyys ja ympäristökysymykset.

Yksi keino ratkaista näitä ongelmia on vaikuttavuussijoittaminen.

Kyseessä on Suomessa melko uusi sijoittamisen muoto. Vaikuttavuusrahastoja on tarjottu lähinnä ammattimaisille sijoittajille eli yhtiöille, säätiöille ja muille institutionaalisille sijoittajille. Myös S-Pankki on tarjonnut vaikuttavuusrahastoja ammattilaisille, mutta nyt pankki on laajentamassa vaikuttavuussijoittamista kokeneille yksityissijoittajille.

Mistä vaikuttavuussijoittamisessa on kyse?

Kerrotaan ensin, mitä se ei ole: vaikuttavuussijoittaminen on eri asia kuin vastuullinen sijoittaminen.

Vaikuttavuussijoittamisen johtaja Jani Kempas S-Pankista muistuttaa, että vastuullisessa sijoittamisessa sijoitetaan yleensä yhtiöihin, jotka toimivat kestävästi, oli kyse ympäristöstä, sosiaalisesta vastuusta tai hallintotapa-asioista. Vastuulliselle sijoittamiselle on myös omia rahastoja.

Vaikuttavuussijoittamisessa puolestaan rahoitetaan hankkeita tai yrityksiä, jotka pyrkivät tarkoituksellisesti positiiviseen vaikuttavuuteen.

Kempas selventää asiaa esimerkin kautta: Kun lahjoitamme rahaa hyväntekeväisyyteen, tiedämme, että raha menee hyvään tarkoitukseen. Tiedämme myös, että emme saa näitä euroja takaisin.

Vaikuttavuussijoittamisessa taas teemme hyvää, mutta tämän lisäksi pyrimme saamaan sijoitetut euromme takaisin ja niille kohtuullista tuottoa, mikäli rahoitettu hanke menestyy.

Taustalla aina joku määritelty ongelma

Vaikuttavuussijoittamisen taustalla on aina ydinongelma, jota sijoituksilla lähdetään ratkaisemaan. Tällaisia tarpeita voivat olla esimerkiksi lastensuojelun tarpeen kasvu, pitkäaikaistyöttömyys tai ympäristöä kuluttava ruoantuotanto.

Kansainvälisissä megatrendeissä nähdään, että ihmisillä on yhä suurempi tarve tehdä merkityksellisiä tekoja. Tämä näkyy myös sijoittamisessa, sillä vaikuttavuussijoittamisen suosio on kasvanut nopeasti maailmalla ja viime aikoina myös Suomessa.

"Perinteisesti sijoittaja miettii, mikä on sijoitusten tuotto-odotus ja riski. Yleisesti ajattelemme, että mitä suuremman riskin otan, sen suuremmat voittoni voivat olla", Kempas sanoo.

Myös vaikuttavuussijoittamisessa riski ja tuotto ovat merkityksellisiä, mutta sijoituksille määritellään lisäksi täsmällinen, mitattava tavoite. Se kertoo, mikä on sijoituksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Mitattava tavoite voi toisin sanoen olla esimerkiksi lasten sijaishuoltotarpeen, pitkäaikaistyöttömien tai hiilidioksidipäästöjen määrän väheneminen.

Kempas nimeää vaikuttavuussijoittamisen nerokkuudeksi sen, että sijoittajien ei tarvitse valita, haluavatko olla mukana tekemässä hyvää vai sijoittamisessa. He voivat valita molemmat.

Vaikuttavuussijoittamisen sosiaalisen vaikuttavuuden rahastoissa (niin sanotut SIB-rahastot, tulee sanoista Social Impact Bond) linkki vaikuttavuuden ja sijoittajan tuoton välillä on yksiselitteinen. Mitä paremmin hankkeen vaikuttavuuden tavoitteessa onnistutaan, sitä parempi on sijoittajan tuotto.

Vaikuttavuussijoittajat voivat tulla avuksi keräämällä yhteisen rahapotin, jolla autetaan lapsia ja perheitä ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Esimerkki 1: Lapsille varhaista tukea

Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut Suomessa jo vuosia. Koronapandemia on lisännyt huono-osaisuuden kasaututumista entisestään, mikä todennäköisesti näkyy myöhemmin myös lastensuojelussa.

Sijaishuollon kustannukset ovat jo miljardin euron luokkaa vuosittain.

Kunnat joutuvat leikkaamaan perheiden varhaisesta tuesta, jotta selviävät lakisääteisten palveluiden, kuten sijaishuollon, kustannuksista. Tilanne on surullinen ja ristiriitainen: hinnalla, jolla saadaan yksi vuosi lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle, voitaisiin vaihtoehtoisesti saada 3000 tuntia kotipalvelua, 400 perheneuvolakäyntiä tai 7 vuotta intensiiviperhetyötä.

Vaikuttavuussijoittajat voivat tulla avuksi keräämällä yhteisen rahapotin, jolla autetaan lapsia ja perheitä ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Lapset SIB -hankkeessa sijoittajien rahat käytetään nimenomaan varhaisen vaiheen tuen palveluihin. Varhaisen vaiheen tuella pyritään vähentämään raskaiden ja kalliiden toimenpiteiden tarvetta ja välttämään syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset. Onnistuessaan asiakkaana olevat kunnat säästävät lastensuojelukustannuksissa ja maksavat osan säästöstä tulospalkkiona sijoituksille.

Lapset SIB -hankkeessa työskentelee tällä hetkellä täyspäiväisesti kymmenen ammattilaista eli rinnallakulkijaa, joiden palvelu ostetaan SOS-Lapsikyläsäätiöltä, IceHeartsilta ja Helsingin Diakonissalaitokselta.

Hankkeeseen mukaan liittyneet perheet voivat tarpeen mukaan saada esimerkiksi lastenhoitoa. Kaiken tavoitteena on lapsen ja perheen hyvinvointi. Kokonaisuutta koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.

Konsulttikielellä voisi siis sanoa, että kyseessä on todellinen win-win-tilanne.

Esimerkki 2: Töitä pitkäaikaistyöttömille

Kempas kertoo toisena esimerkkinä pitkäaikaistyöttömistä. Jos pitkäaikaistyöttömät saadaan yhä tehokkaammin työllistymään, yhteiskunta säästää työttömille maksetuissa tuissa ja saa parempia veronmaksajia.

Hyvä leviää vielä tätäkin kauemmas. Työttömän elämänlaatu todennäköisesti paranee, ja hyvinvointi säteilee koko hänen perheeseensä. Konsulttikielellä voisi siis sanoa, että kyseessä on todellinen win-win-tilanne.

Pitkäaikaistyöttömien hankkeessa työnhakijalle tarjotaan räätälöityä ja yksilöllistä valmennusta kurssituksen sijaan. Kun valmentaja on yhdessä työnhakijan kanssa selvittänyt työllistymisen esteet, voidaan esteisiin paneutua yksi kerrallaan.

Sijoittajat maksavat valmentajan kustannukset, ja asiakas, eli tässä tapauksessa yhteiskunta, maksaa sijoittajille tulospalkkion työllistyvistä.

Mitä lyhyempi työttömyysjakso on, sitä enemmän yhteiskunta säästää – ja sitä suurempi on sijoittajan tuotto.

Lisätietoja Lapset SIB -hankkeesta ja tavoitellusta vaikuttavuudesta www.lapsetsib.fi.

Yksityissijoittajille alkuvuodesta

Kansainvälisesti on tutkittu vaikuttavuussijoitusten tuottoa ja todettu, että tuotot vastaavat niille asetettuja tavoitteita, eikä vaikuttavuuden tavoittelu huononna sijoituksen tuottoa.

Vaikuttavuussijoittamisen johtaja Jani Kempas S-Pankista kehottaa kuitenkin muistamaan, että kuten sijoitettaessa yleensäkin, historialliset tuotot eivät takaa tuottoja tulevissa sijoituksissa. Sijoittaja voi myös menettää sijoittamiaan pääomia.

S-Pankin tavoitteena on saada kokeneille yksityissijoittajille tarkoitettuja vaikuttavuussijoittamisen tuotteita tarjolle alkuvuoden aikana.

Olemassa oleviin SIB-rahastoihin rahoittajiksi ovat lähteneet muun muassa joukko S-ryhmään kuuluvia yrityksiä, Sitra ja LähiTapiola Vakuutusyhtiö.