Riskitön tuotto vai tuototon riski?

Olemme oppineet, että sijoittajan perusvaihtoehto on sijoittaa varat osakkeisiin ja korkoihin sopivassa suhteessa riskinottohalukkuuden mukaan. Osakkeet tuottavat korkoja paremmin, mutta myös heilahdukset ja tappioriskit ovat merkittävät. Koroista tuotot ovat alempia, mutta kuitenkin kohtuullisia ja vakaita.

Varma nollatuotto

Maailma on kuitenkin muuttunut, kun viime vuosikymmeninä laskeneen inflaation ja koronleikkausten jälkeen keskuspankkien ohjauskorot ja riskittömien valtionlainojen korot ovat painuneet nollaan tai sen allekin. Riskisistä korkosijoituksista, kuten high yield -yrityslainoista ja kehittyvien maiden lainoista, saa yhä kohtuullista korkoa, mutta matalariskisten kohteiden tilanne on haastavampi. Sijoittamisen tavoitteena on saada tuottoa, joten kannattaako rahaa enää laittaa kiinni kohteeseen, josta varmuudella ei tule tuottoa, jos pitää sijoituksen eräpäivään saakka?

Korkosijoittamisen mielekkyys on kysymys, jota yhä useampi sijoittaja miettii tänä päivänä aina yksityishenkilöistä suuriin instituutioihin saakka. Pitkään sijoittajat ajattelivat, että nollakorot ovat ohimenevä ilmiö, joten sijoitussuunnitelmaan ei ole tarvetta puuttua. Korkojen painuessa alaspäin korkotuotot olivat itse asiassa hyviä joukkolainojen arvojen noustessa. Keskustelu korkojen mahdollisesta noususta talouden elpymisen kiihdyttäessä inflaatiota on käynnistynyt, mutta tällä hetkellä korkomarkkinat hinnoittelevat yhä, että euroalueen ohjauskorko pysyy nollan alapuolella vielä vuosien ajan. Siksi sijoittaja joutuu arvioimaan, miten nollakorkosijoitus istuu salkkuun. Pitkien korkojen noustessa valtionlainojen tuotot jäisivät jopa nollan alapuolelle.

Katastrofisuoja

Lyhyellä aikavälillä vähäriskiset joukkolainat voivat tuottaa hyvinkin arvonmuutosten ansiosta, vaikka korot olisivat nollan alapuolella. Jos maailmaan iskisi nyt uusi taantuma tai esimerkiksi huolet euroalueen tulevaisuudesta viriäisivät, laskisi Saksan 10 vuoden valtionlainan korko taatusti. Korko on nyt miinus 0,1 prosenttia, mutta voi hyvin olla, että korko painuisi esimerkiksi miinus yhteen prosenttiin. Se tarkoittaisi sijoittajalle lähes kymmenen prosentin tuottoa valtionlainan arvonmuutoksen myötä. Samaan aikaan osakkeiden ja muiden riskisten sijoitusten tuotot olisivat taloushuolien myötä reilusti miinuksella, joten valtionlainat pelastaisivat salkun pahimmilta kokonaistappioilta.

Pidemmän päälle ei kuitenkaan ole järkevää sijoittaa kovin suurta osaa varoistaan kohteeseen, joka ei tuota mitään. Ellei sitten pelkää, että muut sijoituskohteet ovat vielä huonompia, eli niiden arvo laskisi pitkäaikaisesti. Korkosijoituksista on tullut yhä suuremmissa määrin riskinhallintaväline. Osakkeiden ja muiden riskisten sijoituskohteiden arvot voivat heilahtaa ajoittain voimakkaasti ja siinä tilanteessa korkojen tehtävä on vakauttaa salkkua. Valtionlainoja sisältävän salkun arvo laskee vähemmän kuin vain riskisiä sijoituksia sisältävien salkkujen arvot.

Varakassa

Yhtä tärkeää kuin lyhyen välin salkkuheilunnan tasaaminen korkosijoituksilla on salkun likviditeetin turvaaminen. Sijoittajan rahatarpeiden osuminen osakelaskun pohjaan voi syödä merkittävästi pitkän ajan tuottoja. Salkussa pitääkin olla riittävästi likvidejä varoja, ettei joudu myymään sijoituksiaan pakon edessä ”väärään” aikaan. Rahamarkkinat ja valtionlainat ovat parhaiten arvonsa säilyttäviä sijoituksia romahduksissa. Niitä myymällä voi myös saada varoja uusiin sijoituksiin riskisille markkinoiden alennusmyynnin aikaan. Riskiset sijoitukset tuottavat parhaiten pitkällä aikavälillä, mutta markkinoiden heikkoina hetkinä korkosijoitukset takaavat sen, ettei hetkellinen heikkous pilaa salkun pitkän aikavälin kehitystä.

Kaikki tuotto-odotukset laskussa

Asia ei ole kuitenkaan eteenpäin mustavalkoinen niin, että korot tuottavat huonosti ja kaikki muu hyvin. Täytyy muistaa, että matalat korot vaikuttavat myös muihin omaisuuslajeihin ja markkinoihin. Korkojen jatkuva lasku on tukenut taloutta ja sijoitusmarkkinoita laajasti, mikä osaltaan selittää viime vuosikymmenten erinomaisia tuottoja. Sijoittajat ovat hakeneet tuottoja riskisemmiltä markkinoilta, mikä on nostanut niiden hintoja ja samalla painanut tuotto-odotuksia. Jos yritysten tulokset tai esimerkiksi asuntojen vuokrat eivät kasva samaa vauhtia kuin sijoituskohteiden hinnat nousevat, pienenevät sijoittajien kassavirtatuotot. Matalina pysyvät korot vaikuttavat siis pidemmän päälle laskevasti kaikkien muidenkin omaisuuserien tuottomahdollisuuksiin.

Korkojen osuus salkusta harkintaan

Ilmaista lounasta ei koroista luopumisessa ole. Muut omaisuusluokat tuovat paremmat tuotto-odotukset, mutta myös enemmän riskiä. Esimerkiksi kiinteistösijoitukset ovat kasvattaneet suosiotaan korkojen korvikkeena, sillä niiden tuotot ovat olleet vakaita ja hyviä suhteessa riskeihin viime vuosina. Viime kädessä talouden ongelmat heijastuisivat kuitenkin myös asuntoihin ja muihin kiinteistöihin. Viime taantumissa asuntomarkkinat ovat saaneet tukea laskevista koroista, kun laskeneiden lainakustannusten myötä yhä uusilla ostajilla on ollut varaa ottaa lainaa. Nyt korkojen laskuvara on kuitenkin tullut vastaan, joten laskevilla koroilla ei enää pystyisi pelastamaan tilannetta. Kiinteistöt ovat normaalioloissa vakaa kohde, mutta myös niissä on omat riskinsä, joten koko korkopalikkaa ei tule korvata niillä.

Korkonäkymien ollessa olemattomat on perusteltua suhtautua kriittisesti korkosijoitusten osuuteen salkussa. Vähäriskisillä koroilla on edelleen paikkansa tasaamassa heilahduksia ja varmistamassa salkun likviditeettiä kriiseissä. Tuottoa niistä ei kuitenkaan merkittävästi tule, joten sijoittajien on harkittava paljonko korkoihin kannattaa sijoittaa pitkän tähtäimen salkuissa. Yhä useammat sijoittajat ovatkin pienentäneet tai pienentämässä korkosijoitusten salkkuosuutta, vaikka eivät luovukaan koroista kokonaan.