Siirry suoraan sisältöön

Riskilliset omaisuuslajit nousivat hyvin 2024

TAMMIKUU 2025 S-PANKKI NÄKEMYS

Vuosi 2024 oli tuottoisa vuosi riskillisille omaisuuslajeille ja talouskasvu yllätti vahvuudellaan. Vuoden aikana keskuspankit aloittivat asteittaiset koronleikkaukset, jotka tukivat osake- ja korkomarkkinoita. Vuotta kuvastivat myös monet vaalit sekä poliittiset tapahtumat.

Jaa:

Riskilliset sijoitukset tuottivat erinomaisesti 2024

Yhdysvaltojen osakemarkkina tuotti erinomaisesti vuonna 2024. Vuosi oli toinen peräjälkeen, jolloin tuotto ylitti +20 % ja viimeksi vastaavaa kehitystä on nähty 1990-luvun lopulla. USA:n osakemarkkinatuottoa ajoi markkinan suurimmat yhtiöt ja yksin Nvidian tuotto muodosti 22 % S&P500-indeksin vuoden tuotosta.

Poikkeuksellisen hyviin tuottoihin päästiin myös Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla. Kryptovaluutta Bitcoin sai nostetta Trumpin valinnan myötä ja kurssi enemmän kuin tuplaantui vuoden aikana. Myös dollari oli kovassa nosteessa ja sulki vuoden 2024 vahvimmille tasoilleen sitten 2001. Myös korkopuolella riskillisimmät korkoluokat olivat parhaimmistoa. High Yield-yrityslainat tuottivat erinomaisesti tuottoerojen tiukennuttua.

 

Keskuspankit valmistautuvat USA:n uuteen hallintoon

Joulukuu oli keskuspankkikokousten täyttämä. Euroopan keskuspankki laski joulukuussa odotetusti ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä, jolloin talletuskorko asettui kolmen prosentin tasoon. Keskuspankki on nyt laskenut korkojaan yhdellä prosenttiyksiköllä viime kesästä lähtien. Vuodelle 2025 markkinat hinnoittelevat vielä noin neljää koronlaskua euroalueelle, jolloin korot tasaantuisivat kahteen prosenttiin.

Myös USA:n keskuspankki laski odotetusti ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä, mutta kommentit kokouksen jälkeen olivat hyvin haukkamaisia ja pelästyttivät markkinat. Keskuspankin pääjohtaja Powell kuvaili inflaatioriskejä aiempaa suuremmiksi viitaten mahdollisen kauppasodan aiheuttamiin tuotantoketjuhaasteisiin ja uudistuneisiin tavaroiden ja tuotteiden hintapaineisiin. Keskuspankin näkemys tulevien koronlaskujen määrästä laski myös selvästi kuluvan vuoden aikana hinnoitellen enää kahta koronlaskua, vaikka vielä aiemmin syksyllä odotettiin neljää koronlaskua. Kuukauden aikana kokoontuivat myös monen muun maan keskuspankit - pääasiassa laskien korkoja.

Laskevat ohjauskorot ovat positiivinen asia taloudelle ja näemme keskuspankkien olevan tärkeä markkina-ajuri myös mentäessä vuoteen 2025. Matalammat ohjauskorot heijastuvat markkinakorkoihin, kuten Euriboreihin, jolloin esimerkiksi lainakustannukset hyvin suoraviivaisesti laskevat helpottaen asuntovelallisen maksutaakkaa. Kun rahaa jää lainanhoitomenoista, se voidaan sen sijaan käyttää kulutukseen. Euroalueen säästämisaste on kuitenkin ollut koholla pandemian jälkeen ja kulutuksen voimakas lisääminen vaatii työllisyystilanteen pysymistä vakaana ja talouden luottamuksen palautumista. Tätä voisi Euroopassa edesauttaa se, että näkisimme Ukrainan sodan olevan päättymässä realistisella aikavälillä, ja ettei uusia uhkia synny talousrintamalla tai geopoliittisesti.

Euroalueen USA:ta matalammat korot ja odotus korkoeron levenemisestä ovat heikentäneet euroa suhteessa dollariin. Sijoittaja saa nyt USA:sta parempaa korvausta sijoittaessa amerikkalaisiin lainoihin, jolloin rahavirrat ovat suunnanneet Yhdysvaltoihin. Euroaluetta parempi taloustilanne vahvistaa samaa trendiä ja monet valuuttaa seuraavat analyytikot ovatkin nyt povanneet dollarin jatkavan vahvalla trendillään.

Vaalit värjäsivät vuotta

Vuonna 2024 yli puolet maailman väestöstä äänestivät 77 eri demokraattisissa vaaleissa. Monessa tapauksessa istuva hallitus ei saanut luottamusta, vaan nähtiin populistipuoleen valtaannousu. Tämä on lisännyt polarisaatiota ja taloudellista pirstoutumista, joka on johtanut arvonvaihteluiden nousuun ja vaikuttanut osakemarkkinoiden tuottoihin. Heikko hallinto johtaa usein heikompaan taloudelliseen kehitykseen, mutta useassa tapauksessa päädyttiin myös lisäämään veroelvytystä sekä julkista kulutusta.

Myös Euroopassa nähtiin epävarmuutta lisääviä poliittisia tapahtumia joulukuussa. Ranskan hallitus kaatui kuukauden alussa ja uudet vaalit ovat luvassa vasta tulevana kesänä. Markkinoiden kannalta tämä johti heikkoon kehitykseen etenkin Ranskan osakemarkkinoiden kohdalla, mutta vaikutti negatiivisesti myös muihin eurooppalaisiin osakkeisiin. Ranskan 10-vuotinen korko nousi ensimmäistä kertaa koskaan Kreikan vastaavaa korkeammalle tasolle.

Öljy ja geopolitiikka

Joulukuussa OPEC laski öljyn kysyntäennustettaan vuosille 2024 ja 2025 viidettä kertaa. Tämänhetkisen tason muutos on -27 % verrattuna odotukseen heinäkuussa 2024. Loppuvuonna öljyn hinta nousi kuitenkin johtuen odotuksista kireämmistä sanktioista Iranille ja Venäjälle. Huhutaan, että USA haluaisi lisätä öljyntuotantoaan. Jotta tuotannonlisäys ei vaikuttaisi öljyn globaaliin hintatasoon, se vaatisi Iranin viennin rajoittamista. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa on vaikuttanut pelättyä vähemmän öljyn hintaan.

Venäläisen maakaasun tuonti Eurooppaan Ukrainan kautta pysähtyi myös joulukuussa transit sopimuksen eräännyttyä. Eurooppalaiset maakaasujohdannaiset sulkivat uutena vuotena korkeimmille tasoilleen vuoteen. Eurooppalaisten maakaasuvarastojen vuoden lopun taso oli myös matalimmillaan kolmeen vuoteen. Geopolitiikka saattaa olla markkina-ajuri myös 2025. Mahdollinen Lähi-Idän konfliktin laajeneminen vaikuttaisi selvästi öljyn hintaan ja sitä kautta inflaatioon tarjonnan supistuessa.

Mitä 2025 tuo tullessaan?

Odotamme talouskasvun jatkuvan vakaana myös vuonna 2025. Globaalit ostopäällikköindeksit viittaavat noin kolmen prosentin talouskasvuun ja kuva on yhteneväinen monen talouden ennusteen kanssa. Talouskasvua tukevat jatkossakin keskuspankkien koronlaskut, mutta kovimmista laskuodotuksista on luovuttu ja koronlaskujen tahti hidastuu. Näemme kuitenkin inflaation jatkavan laskusuunnassa, mikä mahdollistaa koronlaskut. Keskuspankeilla on myös tilaa laskea korkoja nykyodotuksia enemmän, mikäli talouskasvu hyytyy. Korkojen lasku tukee kuluttajaa, tosin USA:ssa suoraviivaisemmin kuin Euroopassa, jossa ylimääräiset kertyneet varat siirtyvät kulutukseen lyhyellä aikajänteellä. Rohkaisevaa onkin, että kotitaloudet ja yritykset ovat pärjänneet näin hyvin korkeammista koroista huolimatta.

Tuloskasvun odotetaan myös pysyttelevän vähintäänkin kohtuullisella tasolla globaalisti. USA:n vuoden 2025 tuloskasvuennuste on 12 prosentin luokkaa ja jopa hivenen parempi kehittyvillä markkinoilla kokonaisuutena. Euroopassa odotuksia on laskettu, mutta tuloskasvua odotetaan tälläkin alueella. Globaalille teollisuudelle - vuoden 2024 murheenkryynille – odotetaan vuoden aikana varovaista elpymistä varastotasojen nousun kautta. Ensimmäisiä varovaisia merkkejä teollisuuden elpymisestä tarjosi ISM-indeksi joulukuulta, joka nousi lähelle 50:n rajapyykkiä, joka ennustaa talouden aktiviteetin nousua. Taso oli korkein yhdeksään kuukauteen.

Keskeinen riski positiivisemmalle talouskuvalle on Trumpin politiikan vaikutukset. Monet ulostulot ja takaisinvedot luovat epävarmuutta ja näkyvyys on heikkoa. Myös odotetun liittovaltion alijäämän ja budjettivajeen nousu on hämmentänyt korkomarkkinoita, jonka seurauksena pitkät korot ovat nousseet noin puoli prosenttia reilussa kuukaudessa. Johtaako epäselvä politiikka siihen, että ostovoiman kasvu häviää korkeampiin lainakustannuksiin? Suunnitellut tuontitullit vahingoittavat myös kuluttajien ja yritysten luottamusta, eivätkä paranna investointihalukkuutta. Odotukset Trumpin toimille ovat pääasiassa negatiiviset Euroopalle ja positiivisia Yhdysvalloille. Varmaa on, että toimet tulevat antamaan suuntaa rahoitusmarkkinoille ja talouteen. On mahdollista, että Trump osoittautuukin olevan odotuksia maltillisempi.

USA:n osakemarkkinoiden arvostus on myös kiivennyt P/E-luku mittarilla lähes teknologiakuplan tasolle. Vaikka arvostus ei ole ajoituksen mittari, se altistaa osakemarkkinat alasuuntaiselle riskille, jos arvostukset lähtevät normalisoitumaan. Monen markkina-arvoltaan suuren yrityksen tulosodotukset ovat nousseet jo erittäin korkeiksi, joten riski pettymyksille sitäkin kautta on kasvanut.

Menemme uuteen vuoteen osakeylipainossa

Marraskuussa nostimme osakkeet aiempaa voimakkaampaan ylipainoon. Nostimme osakepainoa kolmella prosenttiyksiköllä ja laskimme vastaavasti korkoja kolmella prosenttiyksiköllä. Allokaatiomuutoksen taustalla olivat positiivisemmat talouden pidemmän aikavälin odotukset. Vaikka heiluntaa varmasti on luvassa lähikuukausien aikana, globaali talouskuva on pysynyt vakaana.

lisäys tehtiin nostamalla Yhdysvaltojen osakemarkkina ylipainoon. Päätös pohjautui talousalueen muuta länsimaailmaa korkeampaan talouskasvuun, dynaamiseen talousympäristöön, vahvaan tuloskehitykseen sekä suotuisaan taloutta edistävään politiikkaan. 

Osakkeiden sisällä jatkamme Suomen ylipainottamista. Suomi alueena on erittäin herkkä ohjauskoron vaikutukselle ja odottaessamme selvää lasku-uraa, näemme sen hyödyntävän Suomen taloutta. Matalammista koroista hyötyvät asuntovelalliset suhteellisen nopeasti, mutta myös kuluttajat ja yritykset. Suomen talouden vahvan negatiivisuuden, uskotaan helpottavan, kun katseet kääntyvät vuoteen 2025. Tuloskasvun odotetaan tukevan Suomen osakemarkkinaa etenkin, kun korkeat odotukset ovat siirtyneet vuoteen 2025 heikon 2024 jälkeen.

Jatkamme myös Euroopan alipainottamista. Vientivetoisena ja suhdanneherkkänä alueena se kärsii heikosta maailmantalouden kaupasta, joka uhkaa entisestään heikentyä mahdollisten USA:n tullimaksujen astuttua voimaan. Eteenpäin katsovat indikaattorit ovat alueella hyvin heikoilla tasoilla ja tulosennusteita on korjattu alaspäin vuodelle 2025. Suurin haaste on mielestämme alueen rakenteelliset ongelmat, joihin ei ole muiden huolten ohella pystytty vaikuttamaan viime vuosina.

Erinomaisen tuottovuoden jälkeen arvioimme, että globaali talouskasvu jatkuu vakaana kulutuksen tukemana. Työmarkkinankin pysyessä vahvana, se antaa tarvittavaa tukea kuluttajalle. Laskevat ohjauskorot ja matalampi inflaatio elvyttävät taloutta ja kasvattavat ostovoimaa. Tuloskasvu jatkuu vähintäänkin kohtalaisena ja teollisuuden uskotaan lähtevän elpymään vuoden aikana.

Koroissa luottoriskiset yrityslainat sekä kehittyvien markkinoiden lainat jatkavat ylipainossa

Pitkät valtionlainakorot USA:ssa ja Euroopassa nousivat tuntuvasti joulukuun 2024 aikana ja ovat jatkaneet nousuaan vuoden 2025 ensimmäisinä päivinä. Korkojen nousun syynä ovat pääasiassa USA:n suhteellisen positiivisena jatkuneet talousluvut sekä inflaatiopaineiden osittainen uudelleenkasautuminen muun muassa Trumpin inflatorisen agendan ansiosta. Fedin koronlaskujen osalta markkinahinnoittelusta on poistunut useampi koronlasku, ja markkinat hinnoittelevat Fedin laskevan tänä vuonna enää 1-2 kertaa. EKP:n koronlaskujen hinnoittelussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. USA:n 10 vuoden koron nouseminen kolkuttelemaan noin 5 prosentin tasoja ja Saksan 10 vuoden koron nouseminen yli 2,5 prosentin tason on vahvistanut perusteemaamme juoksevan tuoton keräämisestä korkoallokaatiossa. Näkemyksemme mukaan pitkillä koroilla ei juuri enää ole nousupaineita, joten pidemmän korko-omaisuusluokkia voidaan korkoriskimielessä suosia.

Luottoriskinäkökulmasta markkinat ovat lievästi kalliinpuoleisia eli luottoriskipreemiot ovat pitkän aikavälin historiaansa katsoen melko kapeilla tasoilla. Eurooppalaisten yrityslainojen fundamentit ovat kuitenkin edelleen suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka velanhoitokustannukset ovat kasvaneet korkojen nousun myötä. Sijoittajakysyntä on ollut ja jatkunee voimakkaana eurooppalaisissa investment grade ja high yield -yrityslainoissa. Maltillisen tai hitaan talouskasvun aika keskuspankin laskiessa ohjauskorkoa on perinteisesti ollut suotuisaa aikaa yrityslainasijoituksille. Vaikka preemiot ovat siis tiukoilla tasoilla emme näe yllä olevien tekijöiden vuoksi riskiä preemioiden suuremmalle levenemiselle eurooppalaisissa yrityslainoissa.

Pitkän korkoriskin kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat herkkiä USA:n valtionlainojen liikkeisiin. Kuten yllä todettiin, näemme rajallisia lisänousupaineita USA:n koroille. Tämä on siis kehittyvien markkinoiden lainoja tukeva tekijä. Näemme kehittyvien maiden luottoriskipreemioiden ja länsimaita korkeampien paikallisten korkotasojen tarjoavan houkuttelevaa juoksevaa tuottoa korkosijoitusuniversumissa. Tätä näkemystä tukee muun muassa kehittyvien maiden länsimaita paremmalla tasolla olevat velkaisuusluvut, budjettitasapainot sekä kasvuluvut. Lisäksi inflaatiohaaste näyttelee pienempää roolia kuin länsimaissa. Poliittinen riski on aina markkinoiden valokeilassa kehittyvissä maissa ja vilkkaan 2024 vaalivuoden aikana monen kehittyvän valtion koroissa ja valuutoissa nähtiin suuria negatiivisia liikkeitä. Lisäksi Trumpin valinta USA:n seuraavaksi presidentiksi on omiaan luomaan tummia pilviä kehittyvien markkinoiden taivaalle. Kehittyvien maiden valuutat ovat vuoden 2024 aikana heikentyneet voimakkaasti, mikä on syönyt paikallisvaluuttamääräisten sijoitusten tuottoja. Kehittyvien markkinoiden valuutat ovat nyt jo hinnoitelleet paljon negatiivisia lopputulemia, joten uskomme käännepisteen valuutoissa olevan lähellä tai kehityksen vähintään stabilisoituvan.

Korkoriski on salkuissa tällä hetkellä lievästi ylipainossa, vaikka olemmekin pitkän korko euroalueen valtionlainoissa alipainossa. Tämä johtuu pääasiassa rahamarkkinasijoitusten voimakkaasta alipainotuksesta investment grade - sekä kehittyvien markkinoiden lainoja vastaan. Odotamme korkokäyrien jyrkkenevän lyhyempien maturiteettien korkojen laskiessa keskuspankkien koronlaskujen edetessä. Talouskuvan pysyessä kohtuullisen suotuisana inflaatiopaineet eivät häviä, vaikka päästäänkin lähemmäksi keskuspankkien tavoitetasoja. Korkokäyrien muodot tulevat siis normalisoitumaan ja aikapreemio tulee palaamaan pitkien korkojen hinnoitteluun. Toisin sanoen lyhyen maturiteetin valtionlainakorot laskevat enemmän kuin pitkän maturiteetin valtionlainakorot. Tähän näkemykseen sopii hyvin lyhyen korkoduraation high yield -lainojen ylipainottaminen euroalueen valtionlainoja vastaan. Kehittyvien markkinoiden lainoissa pysymme edelleen ylipainossa.

 

S-Pankki Näkemys

S-Pankki Näkemys on S-Pankin salkunhoidon kuukausittainen päivitys maailman sijoitusmarkkinoiden tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä. Näkemyksessä kerrotaan, millä markkinoilla on parhaat tuottonäkymät ja miten eri markkinoita S-Pankin rahastoissa ja salkuissa painotetaan.

Tärkeää tietoa

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi.

Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin tai muihin vastaavanlaisten rajoitusten alaisiin maihin. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa tai muissa vastaavanlaisten rajoitusten alaisissa maissa tai levittäminen näiden maiden kansalaisille saatetaan katsoa rikkomukseksi näissä maissa voimassa olevia lakeja vastaan.