Miksi ja miten sijoittaa puolustusteollisuuteen?
S-Pankissa vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat selkeät: emme sijoita suoraan yhtiöihin, jotka valmistavat kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjä aseita, kuten ydinaseita, biologisia tai kemiallisia aseita, rypäleammuksia tai henkilömiinoja. Biologiset ja kemialliset aseet on helppo jättää pois salkuista, koska niiden valmistajia ei listayhtiöistä tietääksemme löydy. Kansainväliset sopimukset ovat tällä hetkellä ehdoton periaate, johon nojaamme. Ydinaseiden status ei toisaalta ole aivan yksiselitteinen, koska vuoden 1968 ydinsulkusopimus sallii ydinaseiden hallussapidon tietyille maille.
Tavanomaisia aseita kansainvälisten pelisääntöjen mukaisesti kehittävät yhtiöt voivat sen sijaan nähdäksemme olla osa vastuullista sijoitusstrategiaa. Nämä yhtiöt valmistavat esimerkiksi ilmatorjuntajärjestelmiä tai muita puolustusvälineitä, joilla on tärkeä rooli Suomenkin kaltaisten valtioiden itsenäisyyden turvaamisessa. Kasvaakseen ja menestyäkseen nämä yritykset tarvitsevat pääomia, joita sijoittajat voivat tarjota. Yhtiöiden on toki täytettävä muutkin sijoituskriteerimme ja ESG-periaatteemme, sekä läpäistävä taloudellinen analyysi.
ESG-tarkastelu auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia
Vastuullinen sijoittaminen ei todellakaan ole pelkkää poissulkemista – se on myös mahdollisuuksien tunnistamista. Aivan keskiössä on ESG-asioiden ulottaminen taloudelliseen analyysiin. ESG-asioita on syytä tarkastella kuten mitä tahansa yhtiön arvonmäärityksessä relevantteja asioita, ja tutkia niiden vaikutusta arvopaperin hintaan. Joskus esimerkiksi ympäristön kannalta erinomaista tuotetta valmistavan yrityksen hinta saattaa olla kuplaantunut ylioptimististen näkymien vuoksi. Jonkin tuotteen potentiaalia ei puolestaan ole vielä löydetty laajasti, ja arvopaperi voi olla aliarvostettu.
Vastuullinen sijoittaminen perustuu erilaisiin strategioihin, joita sijoittaja voi yhdistellä tavoitteidensa ja periaatteidensa mukaisesti. Strategiat voidaan luokitella seuraavasti:
- ESG-integrointi: Tässä strategiassa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijät (ESG) otetaan systemaattisesti huomioon sijoitusanalyysissä ja -päätöksissä perinteisten taloudellisten mittareiden rinnalla, koska niillä voi olla taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on parantaa sijoitusten tuotto-riskisuhdetta hyödyntämällä kaikkea relevanttia tietoa.
- Poissulkeva strategia: Sijoittaja sulkee pois toimialat, yritykset tai käytännöt, jotka eivät vastaa hänen vastuullisuuskriteerejään. Esimerkkejä ovat kiistanalaiset aseet, tupakka tai hiiliriippuvaiset yhtiöt.
- Suosiminen: Sijoituskohteiksi valitaan yrityksiä, jotka erottuvat ESG-tekijöiden osalta toimialallaan positiivisesti. Kyseessä on ns. "best-in-class"-lähestymistapa.
- Vaikuttaminen: Sijoittaja toimii aktiivisesti vaikuttaakseen yritysten toimintaan, esimerkiksi osallistuu yhtiökokouksiin tai käy johdon kanssa vuoropuhelua ESG-asioiden parantamiseksi.
- Teemasijoittaminen: Sijoitukset kohdistetaan tiettyihin kestävää kehitystä tukeviin teemoihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusiutuvaan energiaan tai sosiaaliseen tasa-arvoon.
- Vaikuttavuussijoittaminen: Taloudellisen tuoton lisäksi mitataan sijoitusten yhteiskunnallista tai ympäristöllistä vaikutusta, kuten päästövähennyksiä tai työpaikkojen luomista.
- Kansainvälisten normien seuranta: Sijoituskohteiksi valitaan yhtiöitä, jotka noudattavat yleisesti hyväksyttyjä normeja, kuten YK:n Global Compactia. Jos normirikkomuksia ilmenee, ensisijainen keino on vaikuttaminen, ja toissijaisesti poissulkeminen.
Vastuullisuus sijoittamisessa ei merkitse pelkästään luokitusten seuraamista, vaan kyseessä on laajempi lähestymistapa. Vastuullisella sijoittamisella voidaan vaikuttaa reaalimaailmaan sekä vaikuttamalla yrityksiin että ohjaamalla rahoitusta kestävämpiin kohteisiin.
Kuinka muuttuva turvallisuusympäristö vaikuttaa kriteereihin?
Muuttunut turvallisuusympäristö on synnyttänyt aktiivista keskustelua puolustusteollisuudesta. Jotkin toimijat ovat lieventäneet poissulkukriteerejään, ja sallivat nyt sijoittamisen joihinkin aiemmin poissuljettuihin yhtiöihin. Salliva kriteeri voi olla esimerkiksi se, että yrityksen pääkonttori on NATO-maassa, jolloin yrityksen yhteys ydinaseisiin ei estäisi sijoittamista.
On myös mielenkiintoista pohtia, tulisiko suomalaisen varainhoitajan muuttaa poissulkukriteereitään, jos Suomen valtio päättää irtaantua jostakin aseiden käyttöä koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta.