Pelättyä parempi

Maailman osakemarkkinat tuottivat vuoden ensimmäisellä puolikkaalla vajaat 12 prosenttia euroissa. Se on enemmän kuin pitkällä aikavälillä osakkeilta voi odottaa vuoden tuottona. Kun tähän lisätään vielä lähtökohdat, eli epäileväiset sijoittajat ja talouden epävarmuus, voidaan osakemarkkinoiden tuottoja pitää varsin hyvinä. Toki markkinoiden välillä oli eroja. Kalliista arvostuksesta huolimatta Yhdysvaltain osakkeet nousivat hurjassa rallissa olleiden teknojättiensä vetämänä (ks. kuva seuraavalla sivulla). Myös Euroopan ja esimerkiksi Japanin osakkeet olivat hyvässä vireessä, mutta piskuinen Suomen markkinamme jäi maailman heikoimpien pörssien joukkoon tuottojen oltua kolmisen prosenttia pakkasella osingot huomioidenkin.

Myös muualta kuin osakkeista tuottoa

Myös muilla kuin osakesijoittajilla on ollut aihetta hymyyn. Keskuspankit nostivat yhä ohjauskorkoja, mutta joukkolainakorkojen nousu taittui. Eri markkinoille hajautettu korkosalkku tuotti noin kolme prosenttia ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Keskuspankkien koronnostojen myötä rahamarkkinasijoitusten ja perinteisten määräaikaistalletusten tuotot ovat kohonneet. Inflaation helpottaminen puolestaan tuki joukkolainojen tuottoja.

Vaihtoehtoisten sijoitusten maailmassa vuoden alku oli vaihteleva. Private equity -pääomasijoitukset pitivät pintansa. Kiinteistösijoituksissa puolestaan viime vuosien kovaa nousua otettiin takaisin osalla markkinoista, kun taas toiset markkinat olivat edelleen vahvoja. Metsä- ja tonttisijoitukset houkuttelivat yhä korkean inflaation ympäristössä ja hinnat nousivat. Sen sijaan muissa kiinteistöissä nähtiin pientä takapakkia, kun markkinoilla sopeuduttiin korkeampaan korkotasoon.

Myönteiset yllättäjät

Mikä vuoden alussa sitten yllätti myönteisesti? Kokonaisuutena voidaan sanoa, että talous ja tulokset ovat kestäneet koronnousun paremmin kuin odotettiin. Talouskasvu on vaisua, mutta positiivista. Työllisyystilanne joka puolella maailmaa on säilynyt erittäin vahvana. Taantumissa työttömyys lisääntyy, mikä johtaa kulutuksenkin hyytymiseen. Nyt työttömyysasteet ovat pysyneet matalampina kuin vuosikymmeniin. Sitä kautta talous on ollut odotuksia parempi.

Kun talous pärjää, pärjäävät yrityksetkin. Tuloskasvu on hyytynyt, mutta tulokset eivät ole painuneet laskuun. Kun myynti vetää, on kohonneet kustannukset voitu siirtää myyntihintoihin, minkä myötä tulokset ovat pysyneet hyvinä.

Hyviä uutisia on saatu myös viime vuoden ykköshuolenaiheen eli inflaation helpottaessa. Kuluttajahintojen hurja nousu säikytti viime vuonna, mutta nyt nousuhuippu on ohi. Toisaalta inflaatio on levinnyt laajemmin talouteen, joten inflaatiomurheet eivät ole vielä kadonneet.

Missä on haasteita jatkossa?

Perinteisesti keskuspankkien koronnostot ja rahapolitiikan kiristäminen ovat johtaneet talouskasvun tyrehtymiseen ja taantumaan. Se on itse asiassa keskuspankin toimien tarkoituskin. Inflaatio kiihtyy talouden ylikuumentuessa, jolloin tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää ja hinnat nousevat. Koronnostoilla hidastetaan kysyntää. Toiveissa on, että tasapaino saavutetaan mahdollisimman kivuttomasti maltillisilla korjauksilla. Usein kiristykset ovat kuitenkin lopulta johtaneet talouden taantumiseen. Tämä on riskinä lopulta tälläkin kertaa.

Koronnostot ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita ja nopeita. Toistaiseksi talous on kestänyt nousseen rahan hinnan yllättävänkin hyvin. Yleisesti tiedetään, että nostot hidastavat taloutta viiveellä. Kohonnut euribor-korko ei tunnu suomalaisilla asuntovelallisillakaan vasta kuin korontarkastuspäivänä. Samoin investoinnit, jotka on aloitettu viime vuonna, viedään loppuun, vaikka korot ovat nousseet. Uusien hankkeiden aloittamiseen korot kuitenkin vaikuttavat. Siksi vuoden toisella puolikkaalla joudumme jännittämään, miten talous sopeutuu pidemmällä tähtäimellä selvästi kohonneeseen korkotasoon.

Mitä kesältä on odotettavissa?

Suomessa ollaan heinäkuussa kesälomilla, mutta muualla maailmalla sijoitusmarkkinat pyörivät täysillä, ja lomia pidetään vasta elokuussa. Heinäkuussa haistellaan tunnelmia vuoden loppua varten. Yritysten vuoden toisen neljänneksen tuloskausi, talouden luvut ja keskuspankkien kokoukset kuun lopulla luovat kesällä kuvaa siitä, mitä vuoden toisella puolikkaalla on luvassa. Maailman talous ei käänny hetkessä. Nyt sijoittajat etsivät merkkejä siitä, onko talouskasvu piristymässä vai painaako taantumauhka vielä tunnelmia.

Selkeyttä tuskin on luvassa, mutta riskit ovat edelleen alaspäin. Korkeisiin korkoihin sopeutuminen jatkuu, mikä syö talouden mahdollisuuksia nopeaan piristymiseen. Vahvan vuoden alun myötä sijoittajat ovat siirtyneet huolista toiveikkaaseen asentoon, jolloin pettymyksille on tilaa. Keväällä lisäsimme osakkeita salkkuun, mutta kesäkuussa leikkasimme jälleen hieman osakeosuutta. Osakkeet ovat alipainossa salkuissamme ennen kuin luottamuksemme talouskasvun jatkumiseen vahvistuu.

Heikoista vahvemmiksi lenkeiksi

Kesällä suosimme markkinoista vuoden alun heikoimpia lenkkejä. Suomen osakkeita alipainotimme vuoden alussa, ja olemme sittemmin lisänneet niitä. Kesäkuussa nostimme kotimaiset osakkeet ylipainoon. Yhtiökohtaiset ongelmat ja teollisuuspainotteinen toimialarakenne ovat painaneet Helsingin tuottoja, mutta nyt arvostus ja odotukset ovat alhaalla, jolloin maltillinenkin uutisvirta riittää tukemaan kotimaan pörssiä.

Kehittyvissä maissa Kiinan avautuminen kiritti osakkeita vuoden vaihteessa, mutta sittemmin politiikka ja talouskasvun maltillistuminen ovat jarruttaneet kehittyviä osakemarkkinoita. Kasvu on kuitenkin kiihtymässä ja rahapolitiikka keventymässä, mikä tukee kehittyvien maiden osakkeita jatkossa.

Korkosijoituksissamme yhdistyvät hyvä hajautus ja tuottojen hakeminen. Valtionlainat tuovat turvaa, jos taantumamörkö heräilee uudestaan vuoden lopulla. Samaan aikaan ne tuovat jo kohtuullista tuottoa salkkuun. Toinen korkosuosikkimme ovat kehittyvien maiden lainat. Ne vähentävät riippuvuutta euroalueen koroista ja tuovat hyviä tuottomahdollisuuksia korkosijoituksiin.