Suomalaiset pitävät metsistään hyvää huolta
"Metsänomistajana ja -hoitajana teen päätehakkuita lukuun ottamatta lähes kaikki työt itse. Heinään, raivaan, istutan ja harvennan. Minun ja mieheni lisäksi mukana metsätöissä on poikamme, joka opiskelee metsänhoitajaksi.
Metsän hoidontarpeenarviointi on jäänyt minun vastuulleni. Toisin sanoen vahdin esimerkiksi sitä, milloin on lähdettävä raivaussahan kanssa liikkeelle. Apunani on metsänhoitoyhdistys.
Mielestäni suomalaiset pitävät yleisesti ottaen metsistään hyvää huolta. Tosin jonkin verran on etämetsänomistajia, jotka ovat vieraantuneet metsätöistä ja laiminlyövät puuston hoidon."
Tuotto ja luontoarvot käsi kädessä
"Metsän taloudellinen tuotto on minulle tärkeää, mutta siten, että luontoarvot otetaan huomioon. Mielestäni tuotto ja luontoarvot kulkevat käsi kädessä. Omissa metsissämme olemme jättäneet joitakin erikoisempia metsäalueita käsittelemättä.
Vaikka tavoitteena olisi mottimäärien kasvattaminen, metsä voi olla monimuotoista sekametsää. Rehevässä Keski-Suomessa tämä on mielestäni luontevaa. Vain yhtä lajia kasvattamalla esimerkiksi hyönteistuhojen riskit lisääntyvät.
Meillä on metsää yhteensä toista sataa hehtaaria. Haluan jättää metsät perinnöksi paremmassa kunnossa kuin mitä ne olivat aloittaessani.
Jos suinkin on varaa, suosittelen metsän omistamista muillekin. Äkkinäisiä jättipotteja metsä ei tarjoa, mutta pitkällä aikavälillä se on varteenotettava vaurastumisen muoto.
Olen huomannut, että metsä ja metsänhoito kiinnostavat myös naisia. Naisille on omia raivaussahakurssejakin.
Minulle metsä merkitsee harrastusta myös luottamustoimen kautta, sillä olen aktiivisesti mukana paikallisen metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa. Sitä kautta voi vaikuttaa suomalaiseen metsänhoitoon.
Toivoisin toimintaan mukaan lisää naisia. Minun mielestäni meillä on miehiä pehmeämmät metsänhoitoarvot."
