Markkinahermoilua kesällä

Osakkeiden tasainen voittokulku jatkui useimmilla päämarkkinoilla kesäkuussa,  
mutta heinäkuun puolivälissä käynnistyi korjausliike ja voimakas rotaatio osakemarkkinoiden sisällä. Alhaisilla tasoilla vuoden aikana madellut volatiliteetti pomppasi lähelle vuoden korkeimpia tasojaan ja alkuvuoden kovimmissa nousijoissa nähtiin suurimmat laskut. Samalla markkinoilla nähtiin siirtymää tekoälybuumin vauhdittamista teknologiayhtiöistä tuottokehityksestä jälkeen jääneisiin pienyhtiöihin. Rotaation taustalla todennäköisesti vaikuttivat nousseet odotukset Fedin koronlaskuista suotuisten inflaatiolukujen myötä sekä Trumpin kasvanut todennäköisyys tulla valituksi USA:n presidentiksi. Trumpin edellistä valintaa seurannut arvo- ja pienyhtiöiden kurssinousu on sijoittajilla edelleen hyvin muistissa. Todennäköisyydet Trumpin uudelleenvalinnalle kävivät heinäkuussa lähes 70 %:ssa, mutta tilanne tasoittui selvästi Bidenin jättäydyttyä pois kilvasta. USA:n Nasdaq 100 ja Russell 2000 indekseissä koettiin heinäkuussa 20 vuoteen suurin viiden päivän suhteellinen tuottoero -12,3 %. 

Huolimatta heinäkuun korjausliikkeestä, ovat osakemarkkinat kuitenkin palkinneet sijoittajia vuoden aikana. Tuottokärjessä on edelleen USA:n osakemarkkina 18,5 %:n tuotolla vuoden alusta. Suomen talouden ja osakemarkkinoiden haasteet eivät valitettavasti ole kesän aikana helpottaneet, vaan Suomi jäi kesä- ja heinäkuun aikana lisää jälkeen verrokeistaan. Globaalin teollisuuden suhdannepohjat ovat todennäköisesti jääneet taakse, mutta elpyminen on hidasta eivätkä kesän aikana julkaistut teollisuuden luottamusluvut antaneet syytä odottaa nopeaa käännettä. Inflaation taittuminen ja odotetut koronlaskut tukevat Suomea ja teollisuuden suhdannetta, mutta vaikutukset tuntuvat viiveellä ja voimakkaammin vasta ensi vuoden aikana.  

Globaali koronlaskukampanja käynnistymässä 

Korkomarkkinat saivat kesällä tukea odotuksista jääneistä taloustilastoista, jotka kertoivat keskuspankkien kireän rahapolitiikan alkavan vaikuttaa maailmantalouteen myös muualla kuin korkoherkässä Suomessa. Kaikki korkoluokat tuottivat kesän aikana positiivisesti ja ovat plussalla myös vuoden alusta. Taloustilastojen osumista ekonomistien ennusteisiin mittaavat talousyllätysindikaattorit ovat kääntyneet alkuvuoden vahvoilta tasoilta laskuun, mikä kertoo talouden tilastojen tällä hetkellä keskimäärin jäävän ekonomistien ennusteista. Huonoin tilanne on euroalueella, mutta negatiivinen käänne myös USA:ssa on selvä.

Positiivista hidastuvassa kasvussa on tietysti se, että samalla myös kuluttajahintojen nousu on maltillistunut ja inflaation taittumiselle saatiin kesällä lisää vahvistusta. USA:n kesäkuun kuluttajahintojen muutos oli -0,1 % ja lukema oli alhaisin ja ensimmäinen miinusmerkkinen kuukausimuutos sitten toukokuun 2020. Vuositasolla hinnat nousivat USA:ssa enää 3 %:n vauhdilla ja euroalueella 2,5 %. Lukemat ovat riittävän alhaalla tukeakseen keskuspankkien koronlaskuja, erityisesti kun samaan aikaan myös USA:n työmarkkinat ja työllisyys ovat osoittaneet jäähtymisen merkkejä. USA:n talouteen syntyy edelleen uusia työpaikkoja, mutta työttömyyskorvausten määrät ovat kääntyneet trendinomaiseen nousuun yhdessä työttömyysasteen kanssa. Työttömyysasteen taso 4,1 % on edelleen erittäin matala, mutta se on noussut vuoden 2023 kesän pohjista 3,4 %:sta. Tämä on USA:n keskuspankille tärkeä lisäperuste käynnistää koronlaskut. 

Maailmantaloudessa on käynnistymässä globaali talouden elvytyskampanja keskuspankkien toimesta. Koronlaskut ovat käynnistyneet jo useissa kehittyvissä maissa ja euroalueella, syyskuussa tärkeimmän keskuspankin Fedin odotetaan liittyvän koronlaskijoiden joukkoon. Korkomarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä kolmea koronlaskua USA:han loppuvuoden aikana, mikä on realistinen odotus. Euroalueella kolmen kuukauden euriborin odotetaan olevan vuoden lopulla lähellä 3 %, mikä tarkoittaa kahta lisäkoronlaskua EKP:ltä.

Salkuissa riskit maltillisessa ylipainossa 

Inflaation lasku keskuspankkien tavoitteisiin ja korkojen laskut tukevat osakemarkkinoita lyhyellä aikavälillä ja pitävät yllä toiveita talouden pehmeästä laskusta. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää seurata, mitä taloudessa ja työmarkkinoilla tapahtuu syksyllä: jatkuuko talouskasvu, vai ovatko kesän aikana odotuksista jääneet taloustilastot merkki siitä, että kasvu on hidastumassa globaalisti ja entistä selvemmin myös Yhdysvalloissa, joka on ollut talouden veturi?   

Koronlaskujen käynnistyminen on historiassa ollut usein tietynlainen taitekohta markkinoilla. Se voi olla merkki talouden ongelmista ja lähellä olevasta talouden taantumisesta, mutta toisaalta on myös paljon esimerkkejä siitä, että keskuspankit ovat onnistuneet aloittamaan koronlaskut riittävän aikaisin, jotta talouden taantuma on vältetty. Toistaiseksi USA:n taloudessa menee edelleen hyvin, mutta tiettyjä varoitusmerkkejä on syytä seurata. Historiassa yksi parhaiten toimineista taantumaindikaattoreista USA:n korkokäyrä (10 v ja 2 v valtionlainakorkojen erotus) on ollut negatiivinen nyt kahden vuoden ajan. Negatiivinen korkokäyrä on merkki kohonneesta taantumariskistä, mutta se ei kerro milloin taantuma mahdollisesti alkaa. Vasta korkokäyrän palautuminen takaisin positiiviseksi on historiassa usein tarkoittanut taantuman alun olevan lähellä. Keskuspankkien koronlaskut painavat lyhyet markkinakorot laskuun, mikä nostaa korkokäyrää. Mikäli samaan aikaan myös pitkät korot laskisivat voimakkaasti, olisi syytä kasvuriskeistä huolestua nykyistä enemmän. 

Salkuissa suositaan tällä hetkellä maltillista riskinottoa osakepainojen ollessa hieman keskimääräistä korkeampia. Talouden tuki osakkeille on edelleen olemassa riskeistä huolimatta. Myös yritysten tulokset ovat palanneet kasvu-uralle globaalisti, eikä nopeaa käännettä heikompaan ole toistaiseksi näkyvissä. Toisaalta osakkeiden merkittävä ylipainottaminen ei mielestämme ole perusteltua talouden kasvuriskit huomioiden, sekä osakkeiden alhaisten riskipreemioiden vuoksi. Korkosijoitukset tarjoavat sijoittajalle hyvän vähäriskisemmän vaihtoehdon, minkä lisäksi korkojen kääntyminen laskuun tulee parantamaan korkosijoitusten tuottoja.  

Osakkeissa suositaan koronlaskuista hyötyviä alueita 

Osakesijoituksissa painotamme syklisiä alueita kehittyvien markkinoiden ylipainon ja Japanin alipainon kautta. Yhdysvaltojen viimeaikaiset inflaation hidastumista osoittavat luvut ja sen seurauksena jälleen heränneet odotukset Fedin kahdesta tai kolmesta koronlaskusta tämän vuoden aikana puhuvat kehittyvien markkinoiden painottamisen puolesta. Globaalin inflaation hidastuminen auttaa niitä, sillä niiden taloudet hyötyisivät matalammista koroista. Toisaalta Yhdysvaltojen marraskuussa pidettävät presidentinvaalit koventavat retoriikkaa ja myös konkreettista politiikkaa suhteessa Kiinaan, millä on suuri merkitys kehittyvien maiden riskinäkymiin. Kiinalaisten yhtiöiden arvostustasot ovat osittain tästä syystä historiallisen matalilla tasoilla.  

Japani on kulkemassa globaalin rahapolitiikan kannalta vastavirtaan, sillä historiallisen elvyttävän rahapolitiikan normalisointi on vasta käynnistymässä. Yhdysvaltain laskenut inflaatio vähensi Japanin keskuspankkiin kohdistuneita koronnostopaineita hetkellisesti, mutta ei poistanut niitä. Japanin keskuspankki nosti heinäkuun lopulla toista kertaa ohjauskorkoa tänä vuonna. Erot rahapolitiikassa näkyvät valuuttamarkkinoilla, eivätkä japanilaiset vientiyhtiöt pääse jatkossa nauttimaan valuutan heikentymisen tuomasta myötätuulesta kilpailukykyyn ja tuloskehitykseen. 

Euroopassa politiikka vetäytynee taas taka-alalle Ranskan ja Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosten olleen odotettu jälkimmäisen osalta ja talouspolitiikan näkymien osalta odotettua parempi Ranskassa. Sen sijaan Euroopan osakemarkkinoille keskeisen sektorin, harkinnanvaraisen kulutuksen heikentyvät näkymät sekä odotettua hitaampi teollisuuskysynnän toipuminen globaalisti hankaloittavat arvostuskerrointen nousemista Euroopassa. Vaikka arvostustasot ovat historiallisen matalia Euroopassakin, edellä mainitut tekijät yhdistettynä Yhdysvaltain presidentinvaalien nostamaan geopoliittiseen riskiin eivät tee Euroopasta tällä hetkellä erityisen houkuttelevaa sijoituskohdetta. 

Yhdysvalloissa mielenkiinto on teknologiayhtiöissä. Tuloskausi on numeroiden valossa ollut suhteellisen vahva. Tästä huolimatta monien suurten teknologiayhtiöiden kommentit tekoälyinvestointien kääntymisestä kasvavaksi liikevaihdoksi lyhyellä aikavälillä ovat olleet pettymys. Odotukset tämän toteutumiselle ovat siirtymässä vuodelle 2025. Uskomme, että markkina hyväksyy jatkossakin Yhdysvaltojen osakemarkkinoille sen teknologiapainotuksen sekä kotimarkkinalla toimivia yhtiöitä tukevien politiikkojen ansiosta muita alueita korkeammat arvostuskertoimet. Tällä hetkellä näemme alueen riskien olevan melko hyvin tasapainossa, emmekä näe selvää syytä sille, miksi amerikkalaisyhtiöt tuottaisivat muita markkinoita paremmin. 

Koroissa luottoriskiset luokat ylipainossa 

Pääteemana korkoallokaatiossa on edelleen juoksevan tuoton kärsivällinen kerääminen sieltä, missä sitä on eniten saatavilla eli kehittyvien markkinoiden lainoissa, sekä luottoriskillisissä yritysten velkakirjoissa. Odotamme juoksevan tuoton olevan merkittävin komponentti sijoittajan kokonaistuotoissa seuraavan 6–12 kuukauden aikana. Alkuvuonna korkosijoitusten tuottoja painanut korkojen nousu on todennäköisesti jäänyt taakse. Jatkossa on mahdollista saada myös positiivisia arvostusvoittoja korkojen laskiessa. 

Korkonäkemystä tukee odotuksemme, että EKP:n lisäksi FED käynnistää koronlaskut syksyllä. Inflaatiokehitys kulkee keskuspankkien toivomaan suuntaan ja myös työmarkkinat ovat Yhdysvalloissa osoittaneet viilenemisen merkkejä. Euroopassa talouskuva jatkaa USA:ta heikompana, inflaatiokehitys on suurin haaste. Korkoriski on salkuissa tällä hetkellä lievästi ylipainossa, muun muassa lyhyiden korkosijoitusten merkittävän alipainon kautta, joten salkut hyötyvät suhteellisessa mielessä pitkien korkojen laskusta. Korkokäyrän odotetaan kuitenkin jyrkkenevän ja koronlaskupaineet ovat voimakkaimmat korkokäyrän lyhyessä päässä, jota meillä salkuissa suositaan High Yield ylipainon kautta. Pidempää korkoriskiä haemme puolestaan kehittyviltä korkomarkkinoilta, joka on herkkä USA:n korkoihin. Kehittyvillä markkinoilla maiden fundamentit ovat keskimäärin paremmassa kunnossa kuin länsimaissa. Velkaisuusluvut, budjettitasapainot sekä kasvuluvut ovat suhteellisesti teollisuusmaita parempia. Lisäksi inflaatiohaaste näyttelee pienempää roolia kuin länsimaissa. Toisaalta poliittista riskiä kehittyvissä maissa riittää jo ihan omasta takaa, mutta lisämausteen loppuvuodelle tuovat USA:n vaalit. Kehittyvien maiden valuutat ovat alkuvuonna heikentyneet, mutta FED:in koronlaskujen alkaminen on voimakkaasti kehittyvää markkina tukeva tekijä.