1. Kiikarissa ensimmäinen oma asunto
Viivi, 27, on valmistunut luokanopettajaksi ja työskentelee vakituisessa virassa ala-asteella. Hän asuu Espoossa yksin vuokrayksiössä, josta hän maksaa 800 euroa kuussa. Vuokranmaksun sijaan Viivistä olisi fiksumpaa alkaa kerryttää omaa omaisuutta ja ostaa ensi-asunto. Haaveissa on Espoosta pieni kerrostalokaksio tai iso yksiö, joka maksaisi noin 230 000 euroa. Viivillä ei ole säästöjä. Uusi koti olisi rahoitettava kokonaan lainarahalla.
Pankin päätös:
Sijoittaminen ensimmäiseen omistusasuntoon on erinomainen ajatus ja kertoo Viivin suunnitelmallisesta taloudenhoidosta. Viivin hakema 230 000 euron laina 25 vuoden laina-ajalla on kuitenkin pankin arvion mukaan liian suuri suhteessa hänen kykyynsä maksaa laina takaisin.
Verojen jälkeen Viivin palkasta jää käteen 2 150 euroa kuukaudessa. 230 000 euron lainasta hän joutuisi maksamaan lyhennyksiä ja korkoja 870 euroa kuukaudessa. Asumismenoihin olisi laskettava myös yhtiövastike, vesi ja sähkö, joista kertyisi yhteensä noin 230 euron kuukausilasku. Viivin pakollisiin säännöllisiin menoihin kuuluu myös 10 000 euron opintolainan takaisinmaksu. Siihen menee kuukaudessa sata euroa.
Pankin mielestä Viivin hakeman asuntolainan hoitaminen vetäisi sinkkutalouden liian tiukoille. Pelivaraa yllätysmenoihin ei jäisi. Viivin rakastamia ulkomaanmatkoja ja harrastuksiakin olisi karsittava. Pankissa Viivi ja lainaneuvottelija pohtivat yhdessä, että 150 000 euron laina ja 570 euron takaisinmaksuerät kuukaudessa sopivat Viivin kukkarolle ja jättävät tilaa elämästä nauttimiseen tai säästämiseen.
Asunnon neliöistä ja sijainnista Viivi joutuu hieman tinkimään. Pienempikin lainasumma riittää kuitenkin mukavaan kotiin hyvien kulkuyhteyksien varrelta hieman kauempana Espoossa. Asuntolainaan Viivi tarvitsee vakuudet. Pankki hyväksyy asunnon vakuusarvoksi 70 prosenttia uuden asunnon velattomasta myyntihinnasta eli 105 000 euroa. Jäljelle jäävälle 45 000 lainamäärälle antavat lisävakuuden Viivin vanhemmat, jotka omistavat rivitaloneliön Tampereella.
2. Nuoripari haluaa isomman kodin
Jyväskylässä asuvat Milla ja Joni haluavat vaihtaa isompaan kotiin, sillä perheeseen syntyy muutaman kuukauden kuluttua esikoinen. It-alalla toimivalla Jonilla on vakituinen työ, sairaanhoitaja Millalla määräaikainen. Millalla on jäljellä 5 000 euroa opintolainaa, jota hän maksaa takaisin 100 euroa kuukaudessa. Joni lyhentää 10 000 euron opintolainaansa 150 euron kuukausierissä.
Pariskunta asuu nyt omassa kerrostalokaksiossa, josta myydessä saa arviolta 150 000 euroa. Sillä pariskunta maksaa pois jäljellä olevan 110 000 euron vanhan asuntolainan ja käyttää 25 000 euroa uuden kodin maksamiseen. Loput 15 000 euroa menevät kiinteistönvälittäjän palkkioon sekä uuden asunnon sisustamiseen. Rahaa tarvitaan myös auton vaihtoon. Milla ja Joni etsivät uutta tai muuttovalmista rivitalokolmiota tai -neliötä Jyväskylän keskustan tuntumasta. Sellaisen saisi noin 245 000 eurolla. Lainaa he haluaisivat 220 000 euroa.
Pankin päätös:
Lainapäätös on myönteinen, sillä lainamäärä on realistinen suhteessa Millan ja Jonin tuloihin. Millan nettopalkka kuukaudessa on 2 200 euroa, Jonin 700 euroa korkeampi. Pankki kiinnitti huomiota Millan määräaikaiseen työsuhteeseen ja hänen mahdollisuuksiinsa palata äitiysloman jälkeen työelämään. Hän on työskennellyt samassa paikassa jo viisi vuotta ja saanut esimieheltään suullisen lupauksen töiden jatkumisesta. Lisäksi sairaanhoitajien työllisyysnäkymät ovat ylipäätään hyvät.
Lainan takaisinmaksuerät ovat 830 euroa kuukaudessa. Pakollisten menojen jälkeen rahaa jää elämästä nauttimiseen ja hankintoihin. Milla ja Joni laskevat, että lainanhoidon ja muiden kulujen jälkeen tilille jää ylimääräistä, joten he päättävät aloittaa rahastosäästämisen.
He haluavat myös turvata taloutensa ikävien tilanteiden varalta ja ottavat Reilumman asuntolainavakuuden. Se turvaa lainan takaisinmaksun kuoleman tai tapaturmaisen pysyvän haitan varalta. Asuntolainaan Milla ja Joni tarvitsevat vakuudet. Ostettavan osakehuoneiston vakuusarvo on 70 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Jäljellä olevan lainaosuuden vakuuksissa tulevat apuun sekä Millan että Jonin vanhemmat.
3. Omakotitalo vaihtuu kerrostaloon
Tuija, 63, ja Martti, 65, ovat asuneet kohta 30 vuotta omakotitalossa lähellä Oulun keskustaa. Hiljattain eläkkeelle jääneen pariskunnan kaksi lasta ovat muuttaneet pois kotoa. 120 neliömetrissä on nyt runsaasti ylimääräistä tilaa. Suunnitelma pienempään asuntoon vaihtamisesta on kypsynyt vähitellen. Päätöstä on vauhdittanut paljon työtä vaativan omakotitalon ylläpito. Edessä olisi kalliita peruskorjauksiakin. Tuija ja Martti etsivät nyt mukavaa kolmiota kerrostalosta läheltä Oulun keskustaa.
Pariskunta arvioi, että talonsa myynnistä saisi 130 000 euroa. Sillä maksettaisiin ensin pois 20 000 euron peruskorjauslaina. Lisäksi käteistä tarvitaan kiinteistönvälittäjän palkkioon ja uuteen kotiin tarvittaviin huonekaluihin ja muihin tarpeellisiin hankintoihin. Jäljelle jäävät 90 000 euroa Tuija ja Martti aikovat käyttää uuden kodin hankintaan. Tähtäimessä oleva tuliterä kerrostalokolmio maksaa Oulussa noin 250 000 euroa, joten he tarvitsevat lisäksi 160 000 euron asuntolainan.
Pankin päätös:
Pankki myöntää pariskunnalle 160 000 euron lainan, vaikka se lähentelee maksimimäärää suhteessa Tuijan ja Martin takaisinmaksukykyyn. He aikovat maksaa 25 vuoden lainaa takaisin 600 euron kuukausierissä. Myönteistä päätöstä puoltaa se, että molemmilla on säännölliset ja vakaat eläketulot. Tuija saa verojen jälkeen eläkettä 1 300 euroa ja Martti 1 800 euroa kuukaudessa. Pariskunta on myös hoitanut talousasiansa mallikkaasti ja kerryttänyt itselleen säästöjä.
Pankin arvion mukaan Tuija ja Martti pystyvät maksamaan velan takaisin, vaikka korkotaso nousisi ja lainan takaisinmaksuerät kasvaisivat. Asumismenoja kasvattavia korjaushankkeitakaan ei uudessa taloyhtiössä pitäisi olla. Vakuudet ovat Tuijalla ja Martilla kunnossa: ostettava asunto riittää yksistään vakuudeksi koko haetulle lainamäärälle.
Lue myös: Tätä pankki kysyy, kun haet asuntolainaa
Lue lisää S-Pankin asuntolainasta
Kuvitteelliset esimerkkitapaukset laati S-Pankin kehityspäällikkö Päivi Huttunen.
Juttu on alun perin ilmestynyt Yhteishyvässä 5/2017.
