Karhun vai härän vuosi?

2022 oli heikko vuosi sijoittajalle, kun sekä joukkolaina- että osaketuotot painuivat tuhdisti miinukselle. Taantumaodotukset ja nousseet korot pitävät osaketunnelmat huolestuneina uuteen vuoteen lähdettäessäkin. Laskeneet osakkeet houkuttelevat härkämäisiä sijoittajia, mutta vielä karhu ei ole palaamassa talviunilleen.

Vuosi 2022 katkaisi sijoittajien pitkään jatkuneen riemukulun. Osakemarkkinat olivat lähes yhtämittaisessa nousussa finanssikriisistä asti. Viime vuonna osakkeissa tiputtiin kuitenkin selkeään alamäkeen samaan aikaan, kun korkojen nousu iski joukkolainatuottoihin.

Osakkeiden ajoittainen heilunta on normaalia ja viime vuosien hurjan nousurallin jälkeen jopa tervetullutta. Poikkeuksellista viime vuodessa oli, että korkomarkkinat olivat roimassa laskussa samaan aikaan osakkeiden kanssa. Syynä tähän oli inflaation kiihtyminen korkeimmilleen 40 vuoteen, mikä pakotti keskuspankit ennennäkemättömän voimakkaaseen korkojen nostoaaltoon. Kun sijoittajat olivat tottuneet nollainflaatio- ja nollakorkoaikaan, oli korkojen nosto ja siitä seuraavat huolet myrkkyä markkinoille.

Ei vielä käännettä parempaan

Uuteen vuoteen lähdemme yhä varovaisissa tunnelmissa ja pidämme osakkeet alipainossa. Ajoittaisia nousupyrähdyksiä on varmasti edessä, ja hyödynnämme niitä parhaamme mukaan. Kokonaisuutta katsoen riskit osoittavat yhä alaspäin. Taantuma, tuloslasku, korkeat korot, Ukrainan sota ja muut huolet pysyvät pinnalla. Heikkoja näkymiä on jo huomioitu osakehinnoissa, mutta arvostukset ovat edelleen ylhäällä ja toiveikkuutta nopeasta käänteestä parempaan turhankin paljon.

Osakemarkkinoista suosimme kehittyviä markkinoita, jotka hyötyvät Kiinan avautumisesta, edullisesta arvostuksesta ja rahapolitiikan käänteestä. Korkomarkkinoilla olemme puolestaan alkaneet vähitellen siirtää sijoituksia rahamarkkinoilta valtionlainoihin korkojen noustessa. Korkokäänteen tullessa valtionlainat ovat suurimpia hyötyjiä ja tuovat suojaa salkkuun talouden heiketessä.

Vuoden vaihteen keskustelu

Tunnelmia uuteen vuoteen haemme tällä kertaa härän ja karhun markkinakeskustelusta. Härkä on osakkeiden nousun symboli, kun taas karhumarkkinaksi nimitetään laskevia osakemarkkinoita. Onko karhun aika palata talviunilleen laskuvuoden jälkeen, vai joutuuko härkä odottelemaan vielä uutta nousumarkkinaa?

Pitkäaikaiset kiistakumppanit osakkeiden nousuun uskova härkä ja synkistelyyn taipuvainen karhu tapasivat sijoituskeskustelujen merkeissä. Viime vuosikymmenellä härän itseluottamus nousi ja luottamus markkinoiden ikuiseen nousuun kasvoi, kun karhun varoittelut olivat kerta toisensa jälkeen turhia osakkeiden kivutessa yhä ylemmäs. Nyt vuoden vaihteessa tilanne on kuitenkin toinen. Takana on osakkeiden laskuvuosi, josta karhu jo vuosi sitten, tapansa mukaan, varoitteli. Tällä kertaa keskustelun lähtökohdat ovat tavallista mielenkiintoisemmat.

”Historiassa osakkeet ovat nousseet kolmena vuotena neljästä. 2022 oli vain pieni hikka osakkeiden nousukulussa. Nyt on turhat ilmat puhallettu markkinoilta pois. 2023 onkin erinomainen aika ostaa osakkeita aiempaa halvemmilla hinnoilla”, härkä aloittaa ylimielisesti.

”Ennen viime vuotta takana oli poikkeuksellisen pitkä ja voimakas osakkeiden nousukausi aina finanssikriisistä asti”, vastaa karhu. ”Maailman osakekurssit lähes nelinkertaistuivat viime vuosikymmenen alusta vauhdin vain kiihtyessä koronapandemian jälkeen. Vuoden 2022 reilun kymmenen prosentin lasku ei riitä kuittaamaan aiempia ylilyöntejä”, karhu toppuuttelee.

Perustelujakin karhu löytää: ”Osakkeiden nousukiitoa siivitti se, että kaikki tekijät olivat yhtä aikaa osakenousua tukemassa. Maailman talous kasvoi, globalisaatio satoi yritysten laariin niiden voidessa tuottaa halvalla ympäri maailman ja myydessä digitaalisesti yhä uusille asiakkaille, matalat korot pitivät rahoituskustannukset alhaalla ja samaan aikaan osakkeiden kysyntä kasvoi varallisuuden lisääntyessä ja sijoittajien hakiessa vaihtoehtoja koroille. Nyt nuo kaikki myötätuulet ovat vaimentuneet ja paikoin jopa kääntyneet vastatuuliksi. Sijoittajat innostuivat jälleen kerran härkämäiseen tuottokiimaan, ja sitä ylilyöntiä joudutaan korjaamaan enemmän kuin yksi vuosi.”

Härkä ei masennu karhun synkistelystä. ”Viime vuosina on kerta toisensa jälkeen opittu, että jokainen markkinalasku on ostonpaikka. Näkymien heiketessä poliitikot ja keskuspankit tulevat jälleen tukemaan taloutta ja markkinoita. Ei ole kenenkään etu päästää taloutta taantumaan tai markkinoita romahtamaan. On järkevämpää elvyttää velkarahalla nyt, ja kun talous voi paremmin, tehdä säästötoimia.”

”Niin hyviä aikoja ei taida tullakaan, että olisi hyvä aika säästää”, karhu toteaa lakonisesti. ”Valitettavasti elvytyksen kultavuodet ovat ohi. Yletön elvytys yhdessä muun muassa koronan aiheuttamien tuotanto- ja logistiikkaongelmien kanssa ovat aiheuttaneet nykyisen kuluttajahintojen nousukiidon. Lisäelvytys vain pahentaa inflaatio-ongelmaa. Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pistää inflaatio kuriin, vaikka se tarkoittaisikin taantumaan ajautumista.”

”Mutta taloudessa ja yrityksillä menee yhä hyvin. Yritykset ovat saaneet siirrettyä kustannusten nousun myyntihintoihin, joten laaja-alaista tuloslaskua ei ole tullut. Lisäksi työllisyystilanne on niin vahva, että ihmisillä on varaa maksaa korkeampia hintoja. Kasvu voi takkuilla, mutta se on jo osakehinnoissa sisällä”, härkä puolustaa näkymiä.

”On totta, että talous pärjäsi viime vuonna varsin hyvin. Jatkossa on kuitenkin vaikeampaa, kun korona-aikana kertyneet säästöt on kulutettu. Yritysten siirtäessä kohonneita kulujaan hintoihin, loppuvat kuluttajilta vähitellen rahat. Silloin yritysten myynti alkaa sakata ja edessä ovat säästöohjelmat sekä myös työttömyyden kohoaminen. Taantumat ovat historiassa aina johtaneet osakelaskuihin”, karhu jatkaa perustelujaan siitä, miksi ei vielä innostu osakeostoksille.

”Joo, joo, tiedetään, tiedetään!”, vastaa härkä. ”Ja niin tietävät kaikki muutkin. Siksi markkina on jo laskenut. Oletko huomannut, että hyödykkeiden hinnat ovat jo kääntyneet alaspäin monin paikoin. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet ja tuotannon pullonkaulat ovat helpottaneet. Nyt jopa Kiina on lopettamassa koronasulkunsa. Inflaatiopelot ovat menneen talven lumia. Keskuspankit voivat jo pian lopettaa koronnostot ja silloin nähdään jälleen, että osakkeet houkuttelevat sijoittajia. Korkojen lasku olisi hyvä uutinen sijoittajille!”

”Olisiko? Entä jos koronlaskun taustalla on heikko talous? Talous ohjaa sekä korkoja että osakkeita. Kannattaa varoa, mitä toivoo. Taantumasta johtuva koronlasku ei ole hyvä asia osakkeille. Hyvä uutinen sijoittajille on se, että palaamme normaalimpaan ympäristöön, jossa korot tuovat suojaa osakkeiden laskiessa. Viime vuosina puhuttiin, että korot ovat ”tuototon riski”, mutta jatkossa ne voivat olla jälleen myös ”riskitön tuotto”. Hajautus eri sijoituskohteisiin toimii edelleenkin. Kiinteistöt tuottivat viime vuonna hyvin, vaikka osakkeet ja korot olivatkin heikkoja. ”Joka sään strategialla”, jossa haetaan tuottoja eri markkinoilta ja siten vakaata salkun kehitystä, toimii aina. Jännitystä voi hakea elämään muualta kuin sijoitusmarkkinoilta”, karhu kuittaa härälle.

Härkä hymyilee itsekseen. ”Olet karhu saanut tänä vuonna paljon seuraa synkistelijöihin. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin taloudet kasvavat ja yritysten tulokset paranevat, joten osakkeet palaavat ennen pitkää takaisin nousu-uralle ja silloin sinäkään et halua jäädä rannalle. Ja yleensä käänne tulee silloin, kun sitä vähiten odottaa. Silloin, kun kaikki näyttää mahdollisimman synkältä. Se hetki voi tulla tänä vuonna.”

”Niin voi, ja kyllä silloin minäkin haluan olla markkinoilla mukana. Viime vuosi on kuitenkin ollut muistutus siitä, että ilmaista rahaa tai helppoja tuottoja ei ole jatkuvasti tarjolla. Mikä näyttää liian hyvältä ollakseen totta ei todennäköisesti ole sitä. Kohtuulliset tuotot pitkällä aikavälillä ja kohtuullisella riskillä eivät ole huono vaihtoehto. Auttaa ainakin yöunia”, karhu toteaa haukotellen kiistakumppanilleen.

Käänteen merkkejä etsitään koko vuosi

Karhu ja härkä jatkavat kiistelyään markkinoilla myös alkaneena vuonna. Molemmilla on vahvuutensa. Pitkällä aikavälillä osakkeisiin uskova härkä on voittaja, mutta markkinoiden ylilyöntien jälkeen karhulla on aikansa, kuten jälleen on nähty.

Milloin markkinat sitten löytävät pohjansa: 1. ensimerkit taantuman päättymisestä, 2. korkojen nousu loppuu, 3. sijoittajat ovat ylisynkkiä. Merkkejä näistä kannattaa etsiä tänä vuonnakin, mutta kannattaa muistaa, että usein kaikki kestää pidempään kuin on odotettu. Liikaan synkkyyteen ei kannata vajota, sillä markkinat kääntyvät ennen kuin talous, joten mielenkiintoinen sijoitusvuosi on jälleen edessä. Onnea matkaan!