Japanista Suomeen

Sijoitusmarkkinoiden vuoden alku on ollut pääsääntöisesti pienten helpotusten huokausten siivittämää. Talous on takkuillut, mutta ei ole ajautunut suuriin ongelmiin. Muutamia säikähdyksiä on tullut, kuten USA:n alueellisten pankkien alasajo, mutta kaiken kaikkiaan meno on ollut yllättävänkin tasaista. S-Pankin kesäkuun Näkemyksessä pohdittiin markkinoiden ”Pekka ja susi”-asetelmaa, jossa sijoittajat ovat kyllästyneet jatkuvaan varoitteluun. Kesämarkkinoille mennessä tunnelmat ovatkin kohonneet.

Markkinoiden välillä on kuitenkin eroja. Monilla maailman markkinoilla osakkeet ovat nousseet lupaavasti, mutta myös heikompia lenkkejä on ollut. Maailman osakkeet ovat tuottaneet yli kymmenen prosenttia, mutta Suomen osakkeet ovat jääneet reilun prosentin tuottoon. Olemme yleisesti ottaen edelleen varovaisia osakemarkkinoiden vuoden lopun näkymistä, mutta suhteessa koko markkinaan Suomi tarjoaa mahdollisuuksia. Alkuvuodesta olimme Suomen osakkeissa alipainossa, ja nostimme ne sittemmin neutraaliin. Nyt nostamme Suomen osakkeet ylipainoon salkuissamme.

Suomen vaisuuden takana monia syitä

Helsingin pörssin vaisuuteen on vaikea löytää yhtä selkeää syytä. Pörssiä hallitsee isoilla painoilla muutamat yritykset, joilla on ollut omia haasteitaan (Nordealla kiinteistömarkkinat Pohjoismaissa, Koneella Kiinan asuntorakentaminen, Fortumilla sähkön hinnan lasku jne.). Isompina teemoina voidaan nostaa Helsingin pörssin syklisyys, Kiinan odotettua vaisumpi kasvu korona-avautumisen jälkeen ja korkojen nousun vaikutus kotimaiseen talouteen. Toisaalta Suomesta ovat puuttuneet isot houkuttelevat teknoyhtiöt, jotka ovat olleet maailmalla nousukärjessä.

Tuottoero muuhun maailmaan on kasvanut turhankin suureksi. P/E-arvostukseltaan Suomi on viime vuosina ollut Eurooppaa ja Japania kalliimpi, mutta nyt arvostus on valunut hieman muita alemmaksi. Tuloksissa on monilla yhtiöillä paineita tänä vuonna, mutta se näkyy jo pitkälti osakehinnoissa. Nato-jäsenyyden myötä Suomen ulkoiset riskit ovat vähentyneet, minkä pitäisi vakuuttaa ulkomaisia sijoittajia. Perinteinen osinkotuottokin on Suomen puolella, sillä osingoilla pääsee Helsingin pörssissä jo lähes viiden prosentin tuottoon. Näemmekin Suomen monessa suhteessa aiempaa houkuttelevampana markkinana, joten nostamme kotimaan osakkeet ylipainoon.

Japanista voitot kotiin

Suomen osakkeiden ostoon varat otetaan Japanista. Japanin osakkeet ovat vuoden alussa tuottaneet muita päämarkkinoita voimakkaammin. Euroissa niiden tuotto on tänä vuonna jo yli 13 prosenttia. Nostimme Japanin salkuissamme ylipainoon tammikuussa, sillä odotimme sen pärjäävän hyvin muun maailman talouden takkuillessa. Sijoitus onkin toiminut erinomaisesti osakkeiden noustessa tänään korkeimmilleen yli 30 vuoteen. Nyt otamme Japanista voittoja kotiin ja laskemme sijoituksen neutraaliin. Japanin arvostus on noussut ja inflaatio kohonnut, joten maa ei ole enää samanlainen turvasatama kuin alkuvuodesta.

Maltillisin odotuksin

Kesämarkkinoille suuntaamme kaiken kaikkiaan maltillisin odotuksin. Talous on selvinnyt kohtalaisesti haastavassa korkean inflaation ja nousevien korkojen ympäristössä, vaikka euroaluekin valui vuoden vaihteessa lievään taantumaan. Kohonneiden korkojen kokonaisvaikutukset nähdään vasta vuoden lopulla, joten vielä ei voi luvata, että olisimme lähdössä reippaaseen kasvuun. Siten pidämme osakkeiden painon hieman normaalia pienempänä salkuissamme. Keväällä lisäsimme osakkeita salkkuumme, mutta kesäkuun alussa korjasimme osakeosuuden takaisin pieneen alipainoon. Osakepainoa laskimme vähentämällä ensisijaisesti kehittyvien maiden ylipainoa. Kehittyvät markkinat ovat edelleen ylipainossa sekä osake- että korkosalkuissamme, mutta kovin Kiinan korona-avauksesta seurannut ralli on takana, joten haemme tuottoja aiempaa laaja-alaisemmin.