2024 – sopeutumisen aika

Hyvän kesän jälkeen osakemarkkinoilla on ollut vaisumpi syksy. Varoitimme jo kesällä, että sijoittajien ei pidä innostua liikaa vuoden alun noususta, sillä toiveikkuus nousi jo turhankin voimakkaasti. Vaikka pahimmat sudenkuopat on pitkälti vältetty tänä vuonna, on tuleva näkymä vaisu. Siksi pidämme osakkeet salkuissamme pienessä alipainossa, jossa ne ovat olleet viime kuukausina. Korot ovat vastaavasti ylipainossa. Korkomarkkinoiden tuottonäkymät ovat parantuneet, eikä niitä tarvitse pitää salkuissa pelkkänä nollatuottoisena varastona osakkeiden laskua vastaan. Korot ovat nykyään myös tuoton lähde.

Vanhat haasteet

”Uusi vuosi, vanhat haasteet” on lähtökohta ensi vuoteen. Talous ja markkinat ovat kestäneet korkeampien korkojen haasteet odotuksia paremmin. Talouden pelättiin taipuvan taantumaan tänä vuonna, mutta niin vain Yhdysvalloissa talous porskuttaa yli kahden prosentin vuosikasvussa. Muualla maailmalla meno on ollut vaisumpaa, mutta mihinkään laajaan taantumaan ei ole ajauduttu.

Jos ongelmia ei ole vielä ilmennyt, voidaanko sanoa, että ollaan jo selvillä vesillä? Valitettavasti vielä on ennenaikaista luvata, että tällä kertaa siirtymä nollakoroista vuosituhannen korkeimpiin korkoihin menisi loppuun asti ilman isompia ongelmia. Hyvää on, että vahva työllisyys ja aiempina vuosina kertyneet säästöt ovat suojanneet kulutusta ja taloutta nousevien hintojen ympäristössä. Sitä myöten talous on myös ehtinyt jo osittain sopeutua uuteen tilanteeseen. Tämä vähentää riskiä äkkipysäyksestä. Kasvun hidastumista ne eivät kuitenkaan estä. Noussut korkotaso on jo hyydyttänyt kiinteistömarkkinoita ja rakentaminen tökkii eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan investoinnit joudutaan uudelleenarvioimaan. Se mikä kannatti lainarahalla tehdä nollakorkoympäristössä, ei välttämättä ole kannattavaa enää 4–5 prosentin korolla.

Korkohelpotus vasta tarpeeseen

Hyviä uutisia on saatu myös inflaation saralta. Kovin inflaatiopiikki on ohi, kun pandemian jälkeiset tarjonnan pullonkaulat ovat oienneet. Toisaalta taas inflaatio on levinnyt koko talouteen. Vahvojen työmarkkinoiden kääntöpuoli on se, että myös palkat pysyvät nousussa. Jos palkat nousevat, yrityksillä on varaa nostaa hintoja, mikä taas aiheuttaa lisää palkannousupaineita. Inflaatio-palkka-kierteen riski on syntynyt.

Keskuspankeille inflaatio on paha mörkö. Varsinkin, kun niiden superkevyttä rahapolitiikkaa pidetään pitkälti nykyisen hintojen nousun syynä. Keskuspankeille on tärkeää osoittaa, että ne pistävät nyt inflaation kuriin, vaikka väkisin. Siksi korot pysyvät ylhäällä, kunnes hintapaineet helpottavat. Uusia koronnostoja tuskin on enää tulossa, mutta toisaalta koronlaskuja saadaan vasta, kun on selvää, että inflaatio on hiipunut pysyvästi. Se todennäköisesti vaatii talouden ja työmarkkinoiden selvää jäähtymistä. Toisaalta sitten, kun talous jälleen takkuaa, tulevat keskuspankit voimakkailla koronlaskuilla uusiin pelastustalkoisiin. Reippaita korkoliikkeitä on siis tulevaisuudessakin.

Korkojen kahdet kasvot

Samaan aikaan, kun lainanottajat tuskailevat kohonneiden korkomenojen kanssa, voivat sijoittajat puolestaan hymyillä. Pitkän tauon jälkeen korkosijoittaminen on noussut jälleen mielenkiintoiseksi. 2010-luvulla korkoihin sijoitettiin hajautushyötyjen, ei hyvien tuottomahdollisuuksien, takia. Nyt korot ovat myös tuotonlähde. Vähäriskiset korot, kuten valtionlainoissa, rahamarkkinoilla tai yrityslainoissa, ovat 3–5 prosentin tasolla. Riskisistä korkotuotteista voi hakea vielä parempia tuottoja.

Korkosijoittaminen onkin selvästi menneitä vuosia kannattavampaa. Vielä syksyllä pitkissä koroissa on ollut nousupaineita, kun koronlaskuodotukset ovat siirtyneet. Siksi suosimme rahamarkkinasijoituksia salkuissamme. Jos taloudesta alkaa ilmestyä heikkouden merkkejä, pitkien korkojen houkuttelevuus kasvaa. Pitkän tähtäimen sijoittajalle korkojen nousu on lopulta ollut erinomainen uutinen.

Osakkeissa epävarmuus jatkuu

Vuoden kolmannen neljänneksen tuloskausi on maailman pörsseissä ollut hyvä. Odotetusti yritykset ovat lyöneet analyytikkojen tulosodotuksia. Osakkeet eivät ole saaneet siitä kuitenkaan nostetta, sillä tulevat näkymät ovat pysyneet sumuisina. Yritykset ovat kommentoineet niukasti ensi vuotta, koska ne itsekään eivät ole varmoja tilanteesta. Analyytikkojen tulosennusteissa on maailmalla leivottu ensi vuodelle yli kymmenen prosentin tuloskasvua. Kun samaan aikaan talouskasvun odotetaan länsimaissa jäävän yhteen prosenttiin, on yritysten tehostettava toimintaansa voimakkaasti, jotta tulosodotuksiin päästäisiin. Ainakaan toistaiseksi firmat eivät itse uskalla lupailla sellaista.

Osakemarkkinoista suosimme Suomea ja Japania. Suomi on ollut osakemarkkinoiden heikkoja lenkkejä tänä vuonna, kun kurssit ovat lasketelleet reippaasti, vaikka samaan aikaan muualla on noustu. Selityksenä ovat niin yksittäisten yritysten ongelmat kuin teollisuusyhtiöiden iso osuus pörssistä. Lasku on kuitenkin ollut niin kovaa, että Suomi on jo edullinen markkina moniin muihin verrattuna. Paljon heikkoutta on jo hinnoissa, mikä jättää tilaa myös myönteisille yllätyksille. Japani puolestaan hyötyy edelleen kevyestä rahapolitiikasta, hyvästä kotimaan taloudesta ja heikon jenin tuomasta vientivedosta, joten Japani on ollut markkinoiden vahvoja lenkkejä viimeisen vuoden aikana.